Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karttaselitys-Karvia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
hyvä ekvidistanttinen kartta
pienemmältä alalta useissa pienissä lehdissä.
Kun kuvaustason ajatellaan olevan
päiväntasaajan suunnassa tai kartion ja
lieriön akselien lankeavan yhteen
maanakselin kanssa, sanotaan projektsionia
normaaliseksi, kun kuvaustaso on
maanakselin suuntainen tai kartion ja
lieriön akselit lankeavat päiväntasaajalle,
sanotaan projektsionia transversaaliseksi,
muussa tapauksessa vinoasen toiseksi. [Sjöström,
„Karttaprojektio-opin alkeet" (1916).]
Karttaselitys täydentää
maanjakokarttoja, selittää tarkemmin
kuvattujen kylien tai talojen asemaa ja
maataloudellista tilaa sekä maanlaatua,
hyvyyttä, pinta-alaa ja omistusoikeutta.
Karttula, kunta Kuopion läänissä, Kuopiosta
länteen; 777,3 km2, 8,935 as. (1925).
Karttuuni (ruots.-arab.), 2-vartinen
puuvillakangas, lankanumero 16-30,
lankatiheys 16-24 lankaa sentimetrillä. —
Karttuunipaperi, kuviovalsseilla
painettu valkea tai kirjepaperi.
Kartum, Khartum (ks. t.).
Kartusiaanit, erakkoveljeskunta, joka
on lähtöisin Grenoblen läheisyyteen
Chartreusen erämaahan 1084 perustetusta
luostarista.
Kartuusi (ruots.), paperista tai
pahvista valmistettu ja tehtaanmerkillä
varustettu tavaran, esim. piipputupakan,
kääre. — Kartuusipaperi, paksu,
valkea tai värillinen käärepaperilaji.
Kartvelilaiset, georgialaiset l.
grusialaiset. K. kielet: grusian, mingreelin,
lasin ja svaneetin kielet.
Karuna, kaksikielinen kunta
(enemmistön kielenä suomi) Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen etelärannikolla;
83,2 km2, 1,664 as. (1925).
Kunnassa on K:n kartano, joka aikoinaan
on kuulunut Horneille ja Flemingeille.
Pitäjän vanha puukirkko (rak. 1685) on
siirretty Seurasaarella olevaan Helsingin
ulkomuseoon.
Karunki. 1. Kunta Oulun läänissä,
Tornionjoen itäpuolella; 236,9 km2,
2,910 as. (1925). — 2. Samanniminen rautatieasema,
Tornion-K:n radan pääteasema, 27 km Torniosta.
K:sta on paraillaan rakenteilla 43 km pitkä
rata Tengeliönjoelle.
Karuselli (ransk.). 1. Vanha leikki,
jossa komeapukuiset, jalosukuiset ritarit
kilpailivat ratsastustaidossa. — 2.
Näitten leikkien esityspaikka. — 3.
Pystypaalun ympäri pyörivä huvittelulaitos,
jossa on puuhevosia y. m. istuimia. —
Karusellisorvi, pystyakselinen sorvi.
vrt. Sorvi.
Karvalaukku, karvarousku
(Lactarius torminosus), lihanvärinen
rouskusieni, lakin yläpinta tummavöinen, sen
reuna valko- tai punertavakarvainen,
maitoneste valkoista, kirpeätä. Suosittua
ruokasieni. Koko maassamme. ks.
värikuvaliitettä Sieniä.
Karvasmanteli, mantelilaatu, jossa on
amygdaliinia (ks. t.); mantelien
sisältämän käyteaineen vaikutuksesta tämä
hajoaa vedessä. Tällöin syntyy sinihappoa,
ja siitä johtuu k:ien myrkyllisyys.
Karvasmanteliöljy, m. m. tuomen
lehdissä oleva aine, jossa tärkeimpänä
aineosana on bentsaldehydi (ks. t.).
Karvasmanteleista valmistetussa öljyssä on
sitäpaitsi sinihappoa.
Karvassuola, magnesiumisulfaatti;
monessa kivennäisvedessä on k:aa, ja sen
vuoksi ne vaikuttavat ulostavasti.
Karvasvesi, katkeravesi (ks. t.).
Karvat. 1. Eläint. Sarveistuneista
orvaskeden soluista muodostuneita
rihmoja, jotka useimmilla imettäväisillä
muodostavat lämmönhaihtumista
ehkäisevän ruumiinpeitteen. K:n tyvi on
painunut orvaskeden torvimaiseen poimuun,
karvatuppeen, jonka pohjukka
kohoaa karva- l. hiusnystyksi.
Tässä tapahtuva solujakautuminen
synnyttää uutta karvasolukkoa, joten karva
kasvaa juurestaan. Karvatuppeen
avautuvat säkkimäiset rasvarauhaset;
siihen kiinnittyvät myös karvankohottajalihakset
(vrt. kuva I osan palsta 1344). K:oja ovat
esim. hiukset, harjakset, jouhet, siilin
ja piikkisian tankeat piikit. — K:oja on
myös useilla selkärangattomilla eläimillä,
näillä useimmiten aistimistoiminnan
palveluksessa. — 2. Kasvit. Kasvien
k. ovat milloin 1-, milloin monisoluisia
päällyskettosolukon muodostuksia (varsinaiset
k. eli trikoomat) tai ottavat niiden
muodostumiseen osaa myös päällysketon alaiset
solukerrokset (solukko-k. eli emergenssit).
Yksisoluisia k:oja ovat esim. juuri-k.
sekä lehtiä, silmuja ja siemeniä
peittävät k., monisoluisia varressa, lehdissä
ja kukissa olevat nysty-k., joiden
kärjessä on öljyjä, limaa y. m. erittävä
nystyrä. Solukko-k:oja ovat esim.
nokkosen poltinkarvat.
Karvia, kunta Turun ja Porin läänin
pohjoisrajalla; 443,6 km2, 4,695 as.
(1925). Pitäjän koilliskulmassa on 8 km
pitkä Karvianjärvi; tämä laskee
Karvianjokea myöten Merikarvian
pitäjässä Pohjanlahteen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
