Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 357-358 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karviaismarjahome-Kasakat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Karviaismarjahome (Sphærotheca
mors uvæ), kotelosieni, jonka
sienirihmat tummanruskean huovan tavoin
peittävät karviais- ja joskus
viinimarjapensaidenkin hedelmiä, lehtiä ja
oksia. Levinnyt Pohjois-Amerikasta
Eurooppaan. Suomessakin on k. tehnyt suurta
tuhoa; sitä on menestyksellä vastustettu
polttamalla sairastuneet pensaat ja istuttamalla
sijaan rotuja, joihin tauti ei tartu.

Karviaismarjahome.

Karviaisimarjapensas, Ribes-sukuun
kuuluvia, oraisia pensaita Pohj.-Amerikassa,
Itä- ja Keski-Aasiassa, Keski-Euroopassa.
Kukat vihertävät, yksittäin tai harvoissa
tertuissa, marjat isot. Tärkein viljelty
laji euroopp. k. (Ribes grossularia),
jonka vaatimattomammat viljelyslaadut
menestyvät meillä Pohjois-Suomessakin.
Karviaismarjahomeen miltei hävitettyä
vanhat karviaismarjaviljelykset on niitä
uusittu amer. R. oxyacanthoides-
ja R. cynosbati-lajeista polveutuvilla
pääasiassa euroopp. laatuihin risteytetyillä
uusilla homevapailla laaduilla (yleisimmät
Houghton, Downing, Pearl, sekä Suomessa
kasvatettu Pellervo). Litra karviaismarjoja
painaa n. 595 g. — Viljelys. K:t
istutetaan syksyllä tai keväällä
syvämultaiseen, hyvin muokattuun maahan.
Pensaiden välimatka 2,5 m, runsaasti valoa
ja lannoitusta (kali ja fosforihappo
erikoisen tärkeitä), jokavuotinen
harvennus. Lisäys taivukkaista tai pistokkaista,
jotka parhaiten juurtuvat, elokuussa pistettyinä,
lasin alla.

Pellervo-karviaismarja.

Karviaismittari (Abraxas
grossulariata), valkoinen, mustatäpläinen
mittariperhonen, jonka toukka elää
karviaismarjapensaalla sen lehtiä syöden.

Karviaispistiäinen. 1. Iso k.
(Pteronus ribesii), 6-7 mm pitkä pistiäinen;
koiras musta, punakeltaisen kirjava,
naaras punakeltainen, toukka (karviaismato)
15-17 mm pitkä, vaaleanvihreä, pää musta,
ruumiin etu- ja takapää keltainen,
selkäpuolella mustia sukakäsniä. Karviais-
ja viinimarjapensasten pahin vihollinen,
syö ne usein aivan lehdettömäksi. Yleinen
ja tuhoisa Suomessakin. — 2. Pieni k.
(Pristiphora pallipes), edellistä
vähän pienempi, melkein yhtä tuhoisa. ks.
värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.

Karvian ourat (ruots. Skarvörarne),
saariryhmä Pohjanlahdesta, Karvianjoen
suusta länsiluoteeseen.

Karvionkoski, koski Heinäveden
pitäjässä Karvionjärven ja
Kermajärven välillä. Sen viereen
rakennettiin 1895-96 175 m pitkä
Karvion kanava.

Karvonen, Juho Jaakko (s. 1863),
lääkäri, iho- ja kuppatautien ylim. prof.
1903-17, Lääkintöhallituksen päätirehtööri
1917-20, Suomi-yhtiön ylilääkäri v:sta 1926.
Julk. useita lääket. (kuppatautia) ja
henkivakuutusiaiheisia tutkimuksia.

Karyatidit (kreik.), rakennustaiteessa
naiskuvapatsaat, jotka pylväiden tavoin
kannattavat rakennuksen palkistoa t. m. s.
Kuva ks. Ateena, Erekteion.

Karybdis, kreik. tarustossa vastapäätä
Skyllaa asustava hirviö, joka nieli
kaiken, mikä sen lähettyville joutui.
Sijoitettu Sisilian puolelle Messinan
salmea.

Kasaani (ven. Kaza’nj), kaup.
Venäjällä, Volgan varrella, Tataarien
neuvostotasavallan pääkaup.; yliopisto,
150,000 as. — Tataarien perustama
1100-luvulla, 1438 perustetun, 1552 Iivana
Julman valloittaman K:n kaanikunnan pääkaup.

Kasaarit, katsaarit, turk. kansa,
jonka valtakuntaan keskiajan alkupuolella
kuului suuri osa eteläistä ja itäistä
Venäjää. K:n valta oli mahtavimmillaan
700- ja 800-luvulla; venäläiset
hävittivät sen 966. K:ien ylimystö
tunnusti Mooseksen uskoa,

Kasakat, aikaisemmin omituisen
itsehallinnon mukaan sotilaallisesti
järjestäytynyt väestö varsinkin Venäjän
aroihin ulottuvissa ja muissa Venäjän
rajamaissa, joka oli velvollinen suorittamaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>