Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 361-362 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasimir-Kaskinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kasimir (puol. Kazimierz),
Puolan kuninkaita. — 1. K. III Suuri
(1310-70), viimeinen Piastien sukua,
hallitsi 1333-70. Luovutti Böömin
kuninkaalle šleesian, mutta valloitti Galitsian
ja Volhynian. Kehitti oikeuslaitosta,
perusti 1364 Krakovan yliopiston. —
2. K. IV (1427-92), v:sta 1440 Liettuan
suuriruhtinas ja v:sta 1447 Puolan
kuningas. Voitti Saks. ritaristolta
Länsi-Preussin.

Kasino (it.), „pikku talo", upseerien
tai kylpylaitoksen ruokala, julkinen
huvitteluhuoneisto, pelihuone; eräs
korttipelilaji.

Kaskaat, nivelkärsäisten (Rhynchota)
lahkoon kuuluvia hyönteisiä, joiden
peitinsiivet ovat kauttaaltaan samanlaiset,
joko nahkeat tai kalvomaiset, lepoasennossa
kattolaskuiset. Suomessa ovat yleisimmät
pikku-k. (Cicadariæ) (yli
200 lajia), joita näkee ruohikossa hyppelevän.
Niitä on esim. sylkikaskas (Aphrophora
spumaria), jonka toukka synnyttää käärmeen-
l. konnansyljeksi sanottua vaahtoa suojakseen
puhaltamalla peräsuolestaan ilmaa kasvista
tihkuvaan nesteeseen. Eräät pikku-k. ovat
vahingollisia peltomaiden tuholaisia.
Välimeren maissa elävät 10-30 mm pitkät
laulu-k. (Cicadidæ), jotka
keskiruumiissaan olevalla mutkikkaalla
koneistolla synnyttävät terävän, kitisevän
äänen.

Sylkikaskas (vas. toukka).

Kaskadi (ransk.), vesiryöppy,
keinotekoinen vesiputous.

Kaskadimenetelmä kaasujen
nesteyttämiseksi. Menetelmän periaatteena on
se, että haihduttamalla jotakin nestettä
saadaan aikaain alhainen lämpötila, jossa
kaasu nesteytyy; haihduttamalla jälleen
tätä saadaan vielä alhaisempi lämpötila.
Jatkamalla asteittain päästään
hyvinkin alhaisiin lämpötiloihin. Esim.
rikkihapoke tiivistyy tavallisessa lämpötilassa
kovassa paineessa. Kun paine poistetaan,
niin sen lämpötila laskee —33,5°:seen
(norm. kiehumapiste); haihduttamalla saadaan
lämpötila edelleen laskemaan —70°:seen. Tässä
lämpötilassa nesteytyy typpioksiduli paineen
alla; tämän kiehumapiste on —140°.
Tässä lämpötilassa voidaan ilma (happi
ja typpi) nesteyttää paineen alla.

Kaskadivuoret, n. 900 km pitkä
vuorijono Pohjois-Amerikan länsiosassa,
Sierra Nevadan jatkoa pohjoiseen; useita
jäähuippuisia sammuneita tulivuoria.
Nimi johtuu Columbiajoen putouksista
(kaskadeista).

Kaskarillakuori, eräiden Croton-sukuun
kuuluvien tyräkkikasvien kuori, joka sisältää
kitkerää kaskarilliinia. K:sta valmistettua
haudetta käytetään kroonillisen vatsa- ja
suolikatarrin lääkkeenä.

Kaskelotti (Physeter macrocephalus),
18-20 m pitkä valas; tylppäkuonoinen,
pään pituus kolmannes koko ruumiin
pituudesta. Hampaita vain alaleuassa.
Syö enimmäkseen mustekaloja. Levinnyt
kaikkiin lämpimiin meriin, yleisin
Etelä-Amerikan kahden puolen. Pyydetään
halukkaasti pään suurissa onteloissa ja
päästä pyrstöön ulottuvassa putkessa
olevan spermaseetin l. valaanrasveen sekä
suolesta ja virtsarakosta saatavan
ambran (ks. t.) vuoksi.

Kaskelotti.

Kasketti (ransk.), kankaasta, nahasta
tai sahviaanista tehty lippalakki.

Kaski (ransk.), kypärä.

Kaski, Heino (s. 1885), suom.
lauluja orkesterisäveltäjä (sinfonia y. m.).

Kaskinen (ruots. Kaskö), merikaup.
Vaasan läänissä Etelä-Pohjanmaalla, Kaskön saarella;
per. 1785. Mainio luonnonsatama. 1,657 as. (1925);
v:n 1920 laskennan mukaan suomenkielisiä 465.

Kaskinen. Vas. kirkko- ja raatihuonerakennus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>