Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 359-360 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasakka-Kashmir

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sotapalvelusta. Ennen v:n 1917
vallankumousta k. jaettiin joukko-osastoihin
alueittain: Donin, Kubanin, Orenburgin,
Transbaikalin, Terekin, Uralin,
Astrakaanin, Semiretšenskin, Amurin,
Ussurin ja siperialaiset k. Kunkin
joukko-osaston päällikkönä oli atamaani. K.
olivat asevelvollisia ratsain; kotioloissaan
he olivat maanviljelijöitä. 1400-luvulta on
Ukrainassa ja myöhemmin Donilla ollut
puoli-itsenäisiä kasakkayhdyskuntia. K.,
jotka suurelta osalta olivat tyytymättömiä
maahanmuuttaneita tai pakolaisia,
alkoivat hätyyttää Venäjää, Puolaa ja
Liettuaa ryöstöretkillään, Ukrainan k.,
joihin kuuluivat vapauttarakastavat
zaporogit, kapinoivat 1648 Puolaa
vastaan ja asettuivat yhteyteen sen
vihollisten, Ruotsin ja Venäjän kanssa.
Viimemainitulle Puola luovutti 1667
suurimman osan k:n asuma-aluetta. Ukrainan
k. kukistettiin lopullisesti Mazepan
(ks. t.) kapinan epäonnistuttua 1709.
Donin k. olivat virallisesti yhteydessä
Venäjän kanssa v:sta 1570; ven.
kasakkakapinoitsijoista ovat tulleet
kuuluisimmiksi Stenka Razin ja
Pugatšev (ks. n.). Nyk. k. ovat
omaksuneet neuvostojärjestelmän.

Kasakoita hyökkäämässä.

Kasakka, murteissa: päivätyöläinen.

Kasakkamellakat, Helsingissä 18 p.
huhtik. 1902 tapahtuneet mellakat, jotka
saivat alkunsa siitä, että kasakoita
lähetettiin hajoittamaan laittoman
asevelvollisuuskutsunnan johdosta
Senaatintorille kokoontunutta väkijoukkoa.

Kasanlyk, Kazanlük, kaup.
Bulgaariassa, Balkanin eteläjuurella, Šipkan
solan kautta kulkevan tien varrella.
Ruusuöljyteollisuuden keskusta, ympäristössä
laajoja ruusutarhoja; 11,000 as.

Kasarmi (ransk.), sotaväen pysyvä
asuntorakennus. Nykyisen k.-järjestelmän
perustaja on Ludvig XIV:n aikuinen ransk.
insinööri Vauban. K::eja oli aluksi vain
linnoitusten yhteydessä ja suurimpiin
voitiin sijoittaa jopa 5,000:een mieheen.
Nyk. rakennetaan useampia ja pienempiä yhteisen
ryhmän, k.-alueen, muodostavia
rakennuksia.

Kasbek, Kazbek, sammunut tulivuori
Kaukasuksen keskiosassa, 5,044 m korkea.

Kaschau [-šau] (unk. Kassa,
slovak. Košice), kaup. Tšekko-Slovakiassa,
entisellä Unkarin alueella. Kone- ja
kutomateoll. Tuomiokirkko n, viita 1300.
55,000 as.

Kaseerata (ransk.), hylätä.

Kaseiini, juustoaine, eräs
munanvalkuaisaine; esiintyy maidossa, ei
liukene veteen eikä mietoihin happoihin,
mutta ollen itse hapan, liukenee
alkalisiin liuoksiin muodostaen suoloja.
Maidossa k. on kalsiumsuolana. Se
saostuu siitä happojen ja erityisen
entsyymin vaikutuksesta, jota on
juoksuttimessa. — Käytetään teollisuudessa
galaliitin l. sarviliitin raaka-aineena,
veteen liukenemattomana liimana y. m.
— Kasvi-k. (legumiini) on
munanvalkuaisaine, joka esiintyy viljan ja
palkokasvien siemenissä y. m.

Kasematti (it.), holvattu ja
pommitusta vastaan varustettu miehistön
olopaikka linnoituksessa.

Kasembe, ent. neekerivaltio Afrikassa
Bangveolo- ja Meru-järvien välissä,

Kasetti (ransk.). 1. Rakennust.
Neliömäinen tai monisivuinen kattosyvennys,
kattokomero, jota käytetään sisäkaton
koristeena (kasettikatto).
— 2. Valok. Valonpitävä puu- tai
metallikotelo, jossa levyä tai filmiä
pidetään ennen valottamista ja sen jälkeen.

Kasettikatto.

Kašgar, kaup. Itä-Turkestanissa,
samannimisen joen varrella. 70,000 as.

Kashmir, virall. Jammu and K.,
britt. suojelusvaltio Intian luoteiskolkassa
Himalajan länsipäässä ja Karakorumilla.
N. 220,000 km², 3,3 milj. as.
Himalajan kahden haarakkeen ympäröimä K.-laakso
on kuuluisa luonnonkauneudestaan, ihanasta
ilmastostaan ja hedelmällisyydestään.
Maanviljelystä (riisiä), karjanhoitoa
(k.-vuohia), teollisuutta (k.-saaleja,).
Asukkaat arjalaisia, enemmistö muhamettilaisia.
vrt. myös Kašmir.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>