- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
371-372

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasviformatsioni-Kasvinjalostus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kasviformatsioni, usein = kasviyhdyskunta;
myös pääpiirteissään yhtäläisten kasviyhdyskuntien
yhdistelmä (esim. rämeet, niityt, lehtometsät, tundrat).

Kasvihuone, ansari (ks. t.).

Kasvijärjestys, maanv., osoittaa, mitä
kasveja, missä järjestyksessä sekä missä
keskinäisessä laajuudessa niitä määrättynä
aikana peltomaalla viljellään.

Kasvikunta, elollisen luonnon toinen
päähaara, jonka jäsenet eroavat eläimistä
rajoitetumman liikuntokykynsä kautta
sekä siinä, että voivat valossa
lehtivihreällä yhteyttää ilman hiilidioksidia ja
siten valmistaa epäorgaanisista aineista
monimutkaisia orgaanisia yhdistyksiä.
Viimeksimainittu kyky puuttuu
kumminkin lehtivihreättömiltä kasveilta.
Alhaisimmat kasvit ja alhaisimmat
eläimet eivät ole toisistaan erotettavissa,
vaan niissä on k:n ja eläinkunnan
yhteinen pohja. Systemaattisesti voidaan
k. jakaa neljään suureen ryhmään:
1) sekovartiset (Thallophyta):
joissa ennen erotettiin levät, sienet ja
jäkälät eri luokiksi, mutta tällä
ryhmityksellä ei ole keskinäiseen
sukulaisuuteen nojautuvaa perustaa; nykyisin
erotetaan sekovartisissa seuraavat luokat,
joiden keskinäinen polveutumissuhde
vielä on jossain määrin hämärä:
flagellaatit, bakteerit, sinivihreät levät,
limasienet, piilevät, yhtymälevät,
viherlevät, ruskolevät, punalevät, leväsienet,
rihmasienet, näkinpartaiset;
2) sammalkasvit (Bryophyta):
maksa- ja lehtisammalet;
3) sanikkaiset (Pteridophyta):
saniaiset, korte- ja liekokasvit;
4) siemenkasvit (Phanerogamæ):
paljassiemeniset ja koppisiemeniset.
— Sekovartisten vastakohdaksi sanotaan
kolmea viimeksimainittua ryhmää
yhteisellä nimellä lehtivartisiksi
(Cormophyta); 3:ea ensinmainittua
ryhmää sanotaan vastakohdaksi 4:nnelle
itiökasveiksi (Cryptogamæ);
sanikkaiset ja siemenkasvit ovat
putkilokasveja, muut putkilottomia.

Kasvillisuus l. vegetatsioni,
määrätyn alueen kasvipeite, kaikki ne
kasviyhdyskunnat, jotka yhdessä esiintyvät
jollakin maant. alueella tai paikalla.

Kasvimaantiede selvittelee
kasvilajien leviämistä ja esiintymistä maan
pinnalla, jolloin leviämisellä
tarkoitetaan sitä kartalle merkittävissä olevaa
alaa, jolla kasvilajia tavataan,
esiintymisellä taas sen löytymistä
erilaisilta kasvupaikoilta leviämisalueensa
sisäpuolella. Yksityisten kasvilajien leviämistä
tutkivaa k:n osaa sanotaan floristiseksi
k:ksi l. floristiikaksi

(sen tutkimisen kohteena on kasvisto,
ks. t.); sitä k:n osaa, joka tutkii
kasvillisuuden (ks. t.) laatua ja kokoomusta
erilaisilla kasvupaikoilla, sanotaan
topografiseksi k:ksi l. kasvitopografiaksi.
Formatsionibiologinen k.
liittyy läheisesti
edelliseen: se tutkii niitä ilmasto-,
maaperä- y. m. suhteita, jotka määräävät
kasvuston tai kasviyhdyskunnan olemassaolon.
Sitä osaa k:stä, joka selvittelee kasvien
leviämistä ja esiintymistä muinaisina
aikoina, sanotaan historialliseksi
l. kasvipaleontologiseksi k:ksi.

— K:n perustajana pidetään
A. von Humboldtia; tunnetuimmat
suom. kasvimaantieteilijät ovat
J. P. Norrlin ja A. K. Cajander.

Kasvimaito, Lahmannin k.,
valmistetaan manteleista ja pähkinöistä,
sisältää 7 % munanvalkuaista, 25 %
rasvaa, 42 % sokeria. Käytetään
rintalasten maitoseoksiin.

Kasvinjalostus, mahdollisimman
puhtaiden ja perinnöllisesti pysyvien,
parempien tahi jossain suhteessa
sopivampien viljelyskasvilaatujen
valitseminen ja kehittäminen erilaisista
perinnöllisistä muuntelijoista (vrt.
Perinnöllisyys). Valitsemalla
kylvösiemeneksi tai kylvösiemenen tuottajaksi
sellaisia yksilöitä, joissa on haluttuja
ominaisuuksia, toivotaan saatavan näiden
siementen tai valioyksilöiden edulliset
ominaisuudet siirtymään jälkeläisiin.
Valinta on joko joukko- tai
yksilö- (pedigree-) valintaa.
Edellisessä valinta toimitetaan huomioonottamalla
jokin yksityinen kasvin osa (tähkä,
jyvä, korsi j. n. e.), erotetaan esim.
sadosta raskaimmat tähkät ja näistä
vielä isoimmat jyvät. Tällaisella
valinnalla ei kuitenkaan saavuteta
perinnöllisesti pysyviä laatuja. Menettelytapaa
käytetään kuitenkin vielä ristisiittolsten
kasvien jalostuksessa. Yksilövalinnassa

illustration placeholder

Kasvinjalostus. Sadonkorjuuta

ohra-koeruuduilta Tammistossa.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0230.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free