Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 373-374 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasvinsuojelu-Kasvitiede

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kasvinjalostus. Pergamiinikääröihin eristettyjä timoteiyksilöitä Tammistossa.

on lähtökohtana yksi ainoa kasvi,
valio, jonka jälkeläiset ensimmäisellä
ja seuraavilla kerroilla viljellään
erillään (linjoina), samalla niiden
jälkeläisryhmiä verrataan toisiinsa ja
tutkitaan niiden ominaisuuksia ja näiden
pysyväisyyttä. Kustakin linjasta otetaan
tarkoitusta vastaavin kasvi valioksi
säilyttämään linjan yhdenmukaisuutta.
Kun näin saatu jaloste osoittautuu
pysyväiseksi, niin jatkuvalla valinnalla
ei enää saada uusia laatuja. —
Joukko- ja yksilövalinnan välimuoto on
heimokuntavalinta, jota käytettäessä
useasta erittäin samanlaisesta valiosta
siemenet kylvetään sekaisin.
Valintajalostusta voidaan myös käyttää, kun
kasveja lisätään suvuttomasti, jolloin uudet
muodot saadaan silmumuunnoksista. —
Kun valinnan avulla ei päästä
toivottuun tulokseen käytetään
risteyttämistä, jolloin keinotekoisesti
risteytetään keskenään tarkoitukseen
valittuja emo- ja isäkasveja. Emokasvin
kukista kehittyy siemeniä, joissa on
taipumuksia sekä emo- että isäkasvin
ominaisuuksiin ja näistä siemenistä
saadaan erilaisia kasveja, joista jalostaja
alkaa kehittää uusia kasvikantoja
yksilövalintaa käyttämällä. — K:ta
harjoitetaan meillä nyk. Maataloudellisella
Koelaitoksella Tikkurilassa, Hankkijan
kasvinjalostus- ja koelaitoksella
Tammistossa Malmilla, Laborin koeasemalla
Nickbyssä ja Skogbyn tilalla Tenholassa.
[Sauli, „Kasvinjalostuksesta"
(Suomalainen peltokasviviljelys I).]

Kasvinsuojelu (saks. Pflanzenschutz,
ransk. protection des plantes) tarkoittaa
etupäässä viljeltyjen kasvien tautien ja
tuholaisten torjumista ja vastustamista
eri keinoin. K. edellyttää tautien
aiheuttajien sekä tuholaisten elämäntapojen
tutkimista, ennenkuin eri menetelmin
(siemeniä pesemällä, ruiskutuksilla,
pölytyksillä, myrkkyjä käyttämällä,
eristämällä, vastustuskykyisiä laatuja
viljelemällä y. m.) voidaan torjua tuhot,
ehkäistä niiden esiintyminen, tappaa
jo esiintyvät tuholaiset tai saada taudit
tukahdetuiksi. Metsänhoidollinen k. on
meillä saanut vain vähän huomiota
osakseen, enemmän esim. Keski-Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa. Paitsi valistustyötä
k.-toimenpiteiden käytäntöön
saattamiseksi kuuluu k:uun vielä viljelmien,
kauppataimistojen ja -puutarhojen ja
kasvituotteiden kaupan valvonta.
Kansainvälisen k:n tarkoituksena on
ehkäistä vaarallisten tautien ja
tuholaisten kulkeutuminen maasta toiseen.
Monet valtiot ovat keskenään
sopineet yhtenäisistä k.-toimenpiteistä
alueillaan. Toisissa valtioissa taas on
säädetty, paitsi sisäistä valvontaa, myös
kasvituotteiden tuontia koskevia
määräyksiä. Suomessa on k.-laki astunut
voimaan 5/6 1925.

Kasvio, jonkun maan tai alueen
kasviston systemaattinen esitys.

Kasvipatologia, kasvien tauteja
käsittelevä kasvitieteen ala.

Kasviruiskeet, puutarharuiskeet,
myrkylliset ruiskeet tuhohyönteisten ja
loissienten torjumiseksi viljelyskasveilta.
Yleisimmät ovat bordeauxneste (vaikuttavana
myrkkynä kuparisulfaatti), kvassia- ja
tupakkahaude, keisarinvihreäruiske. [Hollrung
(saks.); Heikel, „Hedelmän- ja marjanviljelyä";
Lindgren-Stening, „Kasvitarhakirja".]

Kasvisilkki, Asclepias- ja
Apocynum-sukuihin kuuluvien kasvien
siemenhaivenet, 25-55 mm pitkät, silkinkiiltoiset,
hauraat. Eivät sovi kehruukuiduiksi,
käytetään täytteiksi ja pehmikkeiksi.

Kasvisto l. flora, kaikki ne
kasvilajit, jotka kasvavat määrätyllä maant.
alutella.

Kasvisvoi, kasvirasvoista valmistettu
margariini (ks. t.).

Kasvitali, rasva-aine, joka puserretaan
int. Vateria indican tai kiinal.
Sapium sebiferumin siemenistä.
Kynttiläteollisuuden raaka-aine.

Kasvitarhakoulu ks. Kotitalousopetus
ja Puutarhaopetus.

Kasvitaudit syntyvät elollisten tai
elottomien tekijäin vaikutuksista. Edellisiä
ovat monet bakteerit, eräät limasienet,
leväsienet, nokisienet, ruostesienet,
kotelosienet. Elottomista tekijöistä
mainittakoon ravintohäiriöt, liian suuri
kosteus, liiallinen tai liian vähäinen
valo ja lämpö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>