Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 375-376 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kasvitieteelliset puutarhat-Kasvupiste

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kasvitiede, botaniikka,
jakautuu seuraaviin päähaaroihin:
1) muoto-oppil., organologia,
jolla toisinaan tarkoitetaan vain kasvin
ulkoelimiä käsittelevää tieteenhaaraa
(organologiaa), toisinaan sekä
tätä että oppia kasvin sisärakenteesta
(anatomiaa),
2) soluoppi l. sytologia tutkii
solun rakennetta,
3) fysiologia elonilmiöitä,
4) ekologia ympäristön
vaikutusta kasveihin,
5) kasvisystematiikka pyrkii
laatimaan sukulaisuuteen perustuvaa
kasvijärjestelmää,
6) kasvipaleontologia tutkii
muinaismaailman kasvikunnan tähteitä,
7) kasvimaantiede (ks. t.).

Kasvitieteelliset puutarhat, kasvit.
tutkimusta ja opetusta varten (tav.
yliopistojen yhteyteeni) perustetut puu- ja
kasvitarhat. Varhaisimmat k. p. olivat
1500-luvulla Padovassa ja Pisassa.
1670-luvulla viljeli prof. Tillandz Turussa
yliopistollista opetusta varten lääke- ja
ehkä eräitä muitakin kasveja. 1700-luvun
puolivälissä perusti Pietari Kalm kasvit,
puutarhan Turun lähelle, Hirvensaloon.
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin
perustettiin kasvit, puutarha sen nyk.
paikalle Töölönlahden etelärannalle
(1829). Sen palmuhuone rakennettiin
1889, Kasvit. Laitoksen kivinen rakennus
valmistui 1903. — Ruotsissa on k:ia
p:oja m. m. Upsalassa (per. 1655),
Tukholmassa, Gööteporissa ja Lundissa.
Maapallon suurin kasvit, puutarha on
Kewissä lähellä Lontoota. Tropiikkien
parhain kasvit, puutarha on Jaavalla
Buitenzorgissa (per. 1817).

Helsingin Yliopiston kasvit, puutarhasta.

Kasvivaha, kasveista saatu vaha,
mehiläisvahan vastakohtana.
— Kasvivilla, kapokki (ks. t.).
— Kasvivuorottelu, vuoroviljelys (ks. t.).
— Kasvivärit, kasvien sisältämät väriaineet.
Tärkeimmät ovat indigo, alitsariini, brasiliini,
orseiini-, kartamiini, sinipuu ja keltapuu.

Kasviyhdyskunta (ruots. växtsamhälle),
kaikkien niiden kasvustojen yhtymä, jotka
kasvilajikokoomukseltaan ovat toistensa
kaltaiset eroten toisistaan vai kasviensa
iän ja siitä välittömästi johtuvien
ominaisuuksiensa puolesta. K:sta käytetään
joskus myös nimitystä kasviassosiatsioni,
joka lisäksi tarkoittaa loisen ja isäntäkasvin
suhdetta toisiinsa.

Kasvokulma, se kulma, joka
muodostuu, kun yläleuan ulkonevimmasta
kohdasta vedetään 2 viivaa: toinen keskelle
otsaa, toinen keskelle korva-aukkoa.
Indoeurooppalaisilla kansoilla k. on
n. 80°, neekereillä 70°.

Kasvu, lisä-k., metsänh., puiden
tai metsikköjen luonnollisesta kasvamisesta
johtuva ko’on, laadun tai arvon lisääntyminen.
Juokseva k. on jonkin määrätyn ajan
kuluessa tapahtunut k. Keskimääräinen
k. on keskimääräinen vuotuinen k. jonkin
pitemmän ajanjakson kuluessa. Jos tämä
ajanjakso käsittää koko kiertoajan,
puhutaan hakkuukelpoisuuskeski-k:sta.
Paitsi absoluuttisena voidaan k. ilmaista
prosenteissa. — K.-prosentti, p,
määrätyn ajanjakson, n vuoden kuluessa,
määrätään kaavalla

	n M
p = 100 (√	—	1), jossa M ja m tarkoittavat
	m	</table> kasvavaa suuretta ajanjakson lopussa ja alussa. Kasvukaira, ontto kaira, jolla tutkitaan puiden paksuuskasvua. Kasvukausi, maanv., aika ensimmäisestä kylvöpäivästä keväällä viimeiseen korjuupäivään syksyllä. Kasvukäyrä, graafillinen esitys puiden tai metsikköjen kasvusta. Kasvullinen norsunluu, kasvisnorsunluu, troopillisesta Etelä-Amerikasta kotoisin olevan Phytelephas macrocarpa-palmun siemenet, joiden valkuainen kuivuessaan kovettuu niin, että siitä voidaan sorvata nappeja. Kasvulliset osat, kasvinosat, jotka eivät ole suvullisen lisääntymisen palveluksessa: alemmilla kasveilla sekovarsi, korkeammilla juuri, varsi ja lehdet, paitsi kukkalehtiä. Kasvupiste, se kasvin kohta, missä uusien kasvinosien syntyminen tapahtuu kasvusolukon solujen jakautumisen tuloksena. Tavallisimmin on k. verson ja juuren kärjessä, heinäkasveilla on k:eitä myös korsien nivelvälien tyvessä ja lehtien kantaosassa, joissa solukot kauan pysyvät kasvu solukkoina. << prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >> Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/2/0232.html