Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 413-414 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kauramaankoski-Kaustinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kasvukunnossa; kokeissa ja koelaitoksilla
saadut tulokset voivat nousta jopa 6,000
kg:aan ha:lta. K:ojen tuonti oli 1911-15
keskim. 22,98 milj. kg ja 1916-20 keskim.
4,95 milj. kg; vienti 5,48 ja 0,04 milj.
kg. K:n jyväsato suhtautuu olkisatoon
kuten 1:1-2, keskim. 1:1,4; hl:n paino
vaihtelee 42-52 kg, keskim. 49 kg; 1,000
siemenen paino laadusta riippuen 25-40 g;
jyvän kuoriprosentti 25-35, joten 100
kg:sta kauroja pitäisi saada 65-75 kg
suurimoita, mutta käytännössä niitä
saadaan vain n. 40-60 % jyvien painosta.
K:n jyvät sisältävät n. 5 % rasvaa,
10-12,5 % raakaproteiinia, 10 % raakaa
selluloosaa, 3 % suoloja, 53-60 %
typettömiä uutoaineita ja 12-15 % vettä.
Ihmisravinnoksi k:aa käytetään
useimmin puurona, hevosrehuksi se on
erikoisen sopivaa, myöskin lypsykarjalle,
mutta on yksin käytettynä liiaksi
munanvalkuaisköyhää; olaillakin on hyvä
rehuarvo. — K. menestyy kaikenlaisella
maalla, on vaatimattomimpia
viljelyskasveistamme, joten sitä viljelläänkin
laihemmilla mailla viljelyskierron
viimeisillä niukkaravinteisilla lohkoilla.
Erittäin edullisia ovat typpi- ja
fosforilannoitus. K:n pohjoinen viljelysraja
kulkee Tornion seuduilta Suomussalmelle,
vihantarehuna pohjoisemmassakin. —
Maassamme viljellään melkein
yksinomaan peltokauraa (Avena sativa),
jonka röyhy voi olla yksipuolinen,
sulkamainen, sulka-k., tai joka taholle
levällään, ripsi-k. Jyvän väri voi olla
musta (ruskea), valkea, keltainen j. n. e.
Maamme pohjois- ja keskiosissa
viljellään etupäässä sekaisia, kirjavia
maatiais-k:oja, joista Itä-Suomessa ovat
vallalla vaaleajyväiset ja Pohjanmaalla
tummajyväiset laadut. Eteläosissa viljellään
jalostettuja laatuja, varsinkin
Svalövin Kultasadetta (keltainen),
Voittoa (valkea), Ligovoa (valkea),
Kelloa (tummanruskea), Fyristä
(tummanruskea). Viimeaikoina ovat
kotimaisista jalosteista levinneet Hankkijan
Kytö (keltainen), Esa (valkea),
Osmo (ruskea), Jalostettu
maatiaiskaura (ruskea) ja
Maatalouskoelaitoksen Nopsa (tummanruskea).
Veikko (valkea). — K:n viljelykselle
aiheuttavat haittaa juurimadot,
kahukärpäsen toukat ja lehtikirvat;
kasvitaudeista mustaruoste ja nokisienet;
myös useat juuri- ja siemenrikkaruohot.


Kaura, a pystyripsi-, b velttoripsi-,
c sulkakaura.

Kauramaankoski, Kymijoessa, Iitin
pitäjässä, hieman Kirkkojärven yläpuolella,

Kaurikotilo (Cypræa moneta), n. 2 cm
pitkä, kellanvalkea posliinikotilo, jota
paikoitellen troopillisessa Afrikassa ja
Aasiassa käytetään rahana.

Kauripetäjä, Uuden-Seelannin
dammarapuu (Agathis australis),
Uudessa-Seelannissa ja Pohj.-Austraaliassa
kasvava havupuu, josta saadaan
arvokasta puuta sekä kauripihkaa
l. kaurikopaalia; tästä
valmistetaan vernissoja. Kaupassa käyvä
kaurikopaali on maasta kaivettua entisten
k.-metsien pihkaa.

Kauris ks. Alppikauris ja
Metsäkauris.

Kauris, eläinradan 10:s merkki ( [kauris] );
tähtikuvio etel. tähtitaivaan puoliskolla.

Kaurissalo, n. 10 km pitkä saari
Kustavin pitäjässä, kirkonkylästä pohjoiseen.

Kausaalilaki (lat.) lausuu sen
periaatteen, että tapahtumat ovat
määrätyissä syy- ja seuraussuhteissa toisiinsa,
lisäksi sen, että syysuhteet ovat
pysyväisiä, s. o. että määrätyillä syillä on
aina määrätyt seurauksensa. — Kausaalinen,
kausaalilakia koskeva, kausaalilain alainen.

Kausala, rautatieasema Lahden-Kouvolan
rataosalla Iitin pitäjässä, 39 km
Lahdesta, 169 km Helsingistä. K:n kylä
on tärkeä liikekeskus.

Kausatiivinen l. faktitiivinen
verbi, johdettu verbi, joka osoittaa
kantasanalla ilmaistun tekemisen
teettämistä, aiheuttamista j. n. e., esim.
kaivattaa < kaivaa.

Kaustinen, suomenk. kunta Vaasan läänissä,
Keski-Pohjanmaalla, Perhonjoen kahden puolen;
274,5 km², 3,986 as. (1925).

Kaustinen (kreik.), alkalinen, syövyttävä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>