Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 415-416 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kautokeino-Kauttakulkujuna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kautokeino, pitäjä Norjan Ruijassa,
Alattionjoen varrella, rajoittuu etelässä
Suomeen; 7,527 km², n. 900 as.,
enemmistö lappalaisia.

Kautsioni (lat.), vakuus, takaus.

Kautsky, Karl (s. 1854), tšek.-saks.
sosialistinen kirjailija, oikeaoppisen
marxilaisuuden huomattavin teoreetikko.
Toimittanut aikakauskirjaa „Die neue Zeit"
1883-1917. Teoksia suomen.: ,,Erfurtin
ohjelma", ,,Uudemman sosialismin edelläkävijät",
„Karl Marxin taloudelliset opit", „Kristinuskon
alkuperä" y. m.

Karl Kautsky.

Kautsu, kautsukki, kasviaine,
jota saadaan useiden troopillisten puiden
maitiaisnesteestä. Tärkein k.-puu on
etelä-amer. parakautsupuu
(Hevea brasiliensis), josta
suurin osa brasilialaista k:ua saadaan ja
jota sitäpaitsi viljellään Malakan
niemimaan, Ceylonin ja Sundasaarten
k.-istutuksilla. Muiden k.-puiden (Manihot,
Ficus elastica, Castilloa elastica) sekä
k.-liaanien (Landolphia) merkitys on yhä
vähenemässä. Puun kuoreen viilletään haavoja,
joista maitiaisneste valuu tyvellä olevaan
astiaan: se sisältää k:n emulsionimuodossa,
kuten maito rasvan; tämä juoksutetaan
ja kuivataan eri maissa eri tavoin.
Brasiliassa savustamalla; viime aikoina
on alettu myös käyttää sentrifugeerausta,
Suurin osa k:ua saadaan nyk. troopillisen
Aasian k.-istutuksilta: 1922 saatiin k:ua
luonnonvaraisista k.-puista vain 25,000
tonnia (siitä 22,000 tonnia Brasiliasta) ja
istutuksilta 365,000 tonnia. Raaka k.
sisältää epäpuhtauksina erilaisia
hartseja, vettä, alunaa (jos tätä on käytetty
juoksutukseen), multaa y. m. Kem.
kokoomukseltaan k:ua voidaan pitää
isopreeni-hiilivedyn polymerisatsionituotteena
(88 % hiiltä, 12 % vetyä). Puhtaana

Kautsun juoksutusta.

se on aivan valkeata, ohuena läpikuultavaa,
mutta hapettuu pian ilmassa keltaiseksi
tai ruskeaksi. Sillä on omituinen, ei
voimakas tuoksu; om.-p. 0,92-0,96;
on erittäin venyvää ja kohtalaisen
kimmoisaa. Liukenee parhaiten
rikkihiilen ja alkoholin seokseen (6-8 %
alkoholia), mistä saostuu jälleen alkoholia
lisättäessä. Muita liuottimia: bentsiini,
bentsoli, tärpätti, kloroformi, eetteri.
Liuetessaan k. paisuu huomattavasti.
Liuos soveltuu kumi-y. m. tavarain
liimaamiseen. Kiehuvaan pellavaöljyyn
liukenee myös- k:ua, ja tästä liuoksesta
se kuivuu ohuina kerroksina läpinäkyväksi,
sitkeäksi massaksi. Keinotekoista k:ua
valmistetaan asetonista tai amer.
vuoriöljyn eräistä pentaaneista.
Teollisuuden kannalta tärkein k:n
ominaisuus on se, että se korkeassa
lämpötilassa imee itseensä rikkiä ja
rikkiyhdistyksiä, jolloin muodostuu
vulkanisoitua k:ua l. kumia.
Vulkanisoimatonta k:ua käytetään vähän (viime
aikoina se on tullut suosituksi kengän
anturoina), vulkanisoitua sen sijaan mitä
moninaisimpiin tarkoituksiin.
Vulkanisoidun k:n ominaisuudet riippuvat siitä,
kuinka paljon rikkiä se sisältää.
Tavalliset k.-esineet sisältävät 5-14 % rikkiä,
siitä 2-7 % kemiallisesti sidottuna. Tämä
k. on venyvää hyvin vaihtelevissa
lämpötiloissa (—20° - yli +100°), kun
vulkanisoimaton tulee pakkasessa kovaksi ja
lopulta hauraaksi, ja sulaa n. 120°:ssa,
jääden jäähdyttyäänkin tahmeaksi. Kumi
on erittäin kestävää kemiallisia
vaikutuksia vastaan eikä johda sähköä, Kun
vulkanisoiminen tapahtuu korkeammassa
lämmössä (n. 165°:ssa), niin k:uun
imeytyy 20-40 % rikkiä, ja syntyy kova ja
kimmoisa aine, kovakumi l. eboniitti,
mikä kestää voimakkaidenkin happojen
vaikutusta ja on erinomainen sähkötekn.
eristysaine. Om.-p. korkeahko, jopa 4:kin,
dielektrisyyskertoin 2,7. Tulee
hangattaessa voimakkaasti sähköiseksi.

Tuotanto 1923 1000 tonneissa.

Kauttakulkujuna, nopeakulkuinen
juna, joka sivuuttaa väliasemat ja
seisahtuu vain suuremmille asemille.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>