Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keinotekoinen hengitys-Keiteleen-Iisveden kanava
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Keinotekoinen hengitys ks. Hengitys.
Keinotekoinen silkki, luonnonsilkkiä
ominaisuuksiltaan jäljittelevä keinotekoinen,
selluloosasta valmistettu lanka. Alk. k. s.
saatiin siten, että pumpuliruutiliuosta,
kollodiumia, puristettiin hienoista rei’istä
veteen, missä se jähmettyi langoiksi
(chardonnet-silkki). Nyk.
pumpuliselluloosa tav. liuennetaan
amoniakkiseen kuparioksidiliuokseen ja
puserretaan rikkihappoon tai sokeriseen
natronlipeään, missä se jähmettyy langoiksi
(saks. Glanzstoff). Selluloosa voidaan
myös asetaateilla käsiteltynä liuentaa
asetoniin (asetaattisilkki). Puuvillan
asemesta on viimeaikoina raaka-aineeksi
otettu puu, joka liuennetaan natronlipeään.
Liuos käsitellään rikkihiilellä,
jolloin syntyy aine, mikä voidaan
kehrätä kirkkaasti kiiltäväksi langaksi,
viskoosisilkiksi. — K:ksi s:ksi
sanotaan myös laslsyistä kehrättyä lankaa.
Keinottelu, spekulatsioni (ks. t.).
Keinottelulaki. Kohtuuttomien
hintojen ehkäisemiseksi sodan aiheuttamissa
poikkeuksellisissa oloissa 27/7 1918
annettua lakia nimitettiin yleisesti k:ksi.
Se oli voimassa v:n 1919 loppuun. 9/4 1920
annettiin nykyisin voimassa oleva k.
vrt. Huoneenvuokrasäännöstely.
Keinänen, Sigfrid August
(1841-1914), taidemaalari. Maalannut m. m.
Kalevala-aiheisia kuvia.
Keiron, kreik. tarustossa kuuluisin
kentauri.
Kei-saaret, Uuden-Guinean lounaispuolella
Malaijien saaristossa, Hollannin
alueella. 1,482 km2, 23,000 as.
Keisari, korkein hallitsijan arvonimi;
johtuu Rooman keisarivallan perustajan
Cæsarin nimestä.
Keisaribooraksi, kem. puhtaan
booraksin kauppanimitys.
Keisari ja Suuriruhtinas, Suomen
hallitsija ja ylin valtio-orgaani Suomen
ollessa Venäjän yhteydessä.
Keisarileikkaus, synnytyksen
toimittaminen leikkaamalla vatsan seinä ja
emä auki ja poistamalla sikiö sitä tietä.
Keisarillinen palatsi ks. Presidentin linna.
Keisarinkanava, Kiinassa, maailman
pisin kanava (1,100 km), Pekingistä
Hankauhun. Sen rakentaminen aloitettiin
100-luvulla e. Kr., valmistui 1200-luvulla,
nyk. paikoitellen rappiotilassa.
Keisarinkruunu (Fritillaria imperialis),
liljakasvi, kukat suuret, kellanruskeat,
kellomaiset, sarjassa; koristuskasvina viljelty.
— K:ksi sanotaan usein myös ruskoliljaa
(Lilium bulbiferum), jonka kukat ovat edellisen
näköiset, mutta luotti liuskaton (Fritillarialla
3 pitkää liuskaa) ja jonka ylemmissä
lehtihangoissa on sipulisilmuja.
Keisarinnan kivi, Nikolai I:n ja
hänen puolisonsa Aleksandran Suomessa
käynnin (1833) muistoksi maihinnousupaikalle
Helsingin Eteläsatamaan pystytetty muistomerkki.
Keisarinpitäjä, sellainen seurakunta,
johon hallitus nimitti kirkkoherran
Tämä hallituksen nimittämisoikeus
lakkautettiin 1/10 1918 (Asetus 25/5 1918).
Keisarinvihreä, englannin-,
pariisin-, schweinfurthinvihreä,
vihreä, myrkyllinen väriaine, kuparin ja
arsenikin yhdistys. Käytetään maalina ja
hyönteismyrkkynä.
Keisari Vilhelmin kanava, Pohjanmeren-Itämeren kanava (ks. t.).
Keisari Vilhelmin Laitokset (saks.
Kaiser Wilhelm Institute), Saksan ent.
keisarin Vilhelm II:n aloitteesta 1911
perustetun seuran (Kaiser Wilhelm-Gesellschaft
zur Förderung der Wissenschaften)
aikaansaamat, Berliinissä, Dahlemissa,
Düsseldorfissa y. m. toimivat luonnont.,
biologiset, lääket. ja tekn. tutkimuslaitokset.
Keisari Vilhelmin maa, ent. Saksan
alue Uudessa-Guineassa, nyk. osa
Austraalian hallinnan alaisesta britt
Uuden-Guinean territoriosta. 180,000 km2,
n. 340,000 as. (papualaisia).
Keiso (Cicuta virosa), korkea,
valkokukkainen, matalassa, lietepohjaisessa
vedessä kasvava putkikasvi, jonka juurakko
hyvin myrkyllinen.
 |
Keiso. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
