Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 429-430 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keith-Keittolaatikko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Keiteleestä Konneveteen (Neiturin-taipaleen
kanava), siitä Kiesimään (Kiesimään kanava)
ja tästä Kerkonjoen ja -taipaleen kautta
Niiniveteen (Kerkonjoen kanava).

Keith [kīþ], James (1696-1758),
skotl.-saks. sotamarsalkka. Venäjän
palveluksessa otti osaa vv:n 1741-43 sotaan
ollen Helsingin antautumisen jälkeen
ylipäällikkönä; seitsenvuotisessa sodassa
Fredrik Suuren tärkeimpiä päälliköitä.
vrt. Merthen, Eva.

Keittiönhellat. Lämmön synnyttäjäin
mukaan erotetaan puu-, kaasu-, sähkö- j. n. e.
helloja. Meillä tavallisimmat ovat
puuhellat ja niitten ohella kaupungeissa,
joissa kaasua on saatavissa, kaasuhellat.
— Tavallisten puuhellain tärkeimmät osat
ovat tulipesä, savukanavat, hellalaatta,
paistinuuni ja lämminvesisäiliö.
Tulipesät ovat joko arinattomia tai
arinallisia. Nyk. ovat arinalliset tulleet yhä
enemmän käytäntöön. Niitä käytettäessä
on pienempi vaara ruokien savuttumiseen ja
likaantumiseen, ja liekkiä voidaan helpommin
ohjailla. Savukanavain tarkoituksena on
ohjata savukaasut keittoastiain,
paistinuunin ja lämminvesisäiliön
kohdalta savupiippuun. Hellalaatta on
tavallisesti valurautainen, rengasryhmillä
varustettu levy. Kiippuen rengasryhmäin
luvusta puheitaan yksi-, kaksi-, kolmi-
j. n. e. läpisistä helloista. Paistinuuni
tehdään rautalevystä tai tulenkestävistä
massoista. Lämminvesisäiliö on kuparista,
sisältä tinattu. Lämmön hyväksikäyttö

Ihanne-hella (Isak Räsäsen patentti), a tulipesä, c leivinuuni, d paistinuuni, k lämminvesisäiliö.

keitettäessä on kovin huono ja on sitä
sentähden koetettu parantaa erilaisilla
laitteilla. Näitten tarkoituksena on
tavallisesti ohjata savukaasut mahdollisimman
läheltä keittoastioita. Tällaisia laitteita
ovat m. m. Hartikaisen „Halonsäästäjä", Rauvalan
„Säästöhella" ja Räsäsen „Hellapuiden säästäjä".

Tavallinen hella varustettuna „Säästöhella"-laitteella.

„Halousäästäjässä" säädetään liekin suuruutta ja
ohjataan sen suuntaa kahden pellin ja lävistetyn
levyn avulla. „Säästöhellassa" on kaksi
rengasryhmää päällekkäin, joista alimmainen pakottaa
liekin kulkemaan keittoastian ympäriltä. „Hellapuiden
säästäjässä" käytetään samaan tarkoitukseen valurautaisia
tulikynnyksiä, jotka samalla painavat liekin hellan
laattaa vastaan, niin että sekin kuumenee.
Huolellisesti näitä käyttäen päästään pienemmällä
polttoaineenkulutuksella, mutta vasta sitten, kun
savukaasujen hukkalämpöä tarkoituksenmukaisella
tavalla käytetään huoneitten lämmitykseen,
päästään tyydyttäviin tuloksiin.

„Hellapuiden säästäjä". Kuvassa 1 hellataso (I) päältäkatsottuna, kuvassa 2 on hellataso otettu pois ja asetettu hellapuiden säästäjät (III) paikoilleen, kuvassa 3 on leikkaus A — B tulipesän (II) kohdalta, missä hellatason alla on hellapuiden säästäjä (III).

— Kaasuhelloissa annetaan kaasun virrata
ulos erikoisista polttimista ja sytytetään
palamaan. Liekkien annetaan kuumentaa keitto-
ja paistinastioita, paistinuuneja ja lämpökaappeja.
Kaasuhellojen hyviä puolia on, että päästään
polttoaineitten ja tuhkan kuljetuksesta,
liekki saadaan nopeasti syttymään ja
sammumaan ja sen suuruutta on helppo
muutella. Haittoina ovat kaasun myrkyllisyys
ja räjähtämisen vaara ja sen kalleus puihin
verrattuna lämpömääräänsä nähden. Kaasuhellat
voidaan helposti yhdistää puuhelloihin,
niin että tarpeen mukaan voidaan lämmitykseen
käyttää joko kaasua tai puita.

Vapaasti seisova alakaapilla varustettu kaasuhella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>