Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keittosuola-Keksinnöt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Keittolaatikko, laatikko, johon
kiehautettu ruoka asetetaan kypsymään.
Pohja, seinät ja kansi päällystetään
paksulla huopa-, heinä- t. m. täytteellä,
joka estää lämmön haihtumisen, kansi
kiinnitetään ilmanpitävästi ja ruoka-astian
mukaan pannaan usein vielä joku lämpölähde,
esim. kuuma rauta.
Keittosuola, tavallisessa puheessa
suola, natriumkloridi (NaCl), luonnossa
hyvin yleinen suola, jota saadaan merivedestä
ja suolalähteistä haihduttamalla sekä
suojakerroksista maan alta (vuorisuola).
K. kiteytyy valkoisiksi kuutioiksi. Sen
liukenevaisuus veteen on miltei riippumaton
tämän lämpötilasta (100 osaa vettä liuottaa
36-39 osaa k:aa 20°-100° C). Vain harvat
merenranta- ja arokasvit ottavat maasta
k:aa. Eläimille se sitävastoin on välttämätön
ravintoaine; m. m. verineste sisältää sitä.
Täysikasvuinen ihminen sisältää n. 70 g
k:aa ja sitä poistuu virtsassa n. 12 g
päivässä. — K. ehkäisee orgaanisten
aineiden mätänemistä. Se on tärkein ja
huokein sekä natrium- että klooriyhdistyksistä,
ja siksi sillä on suuri merkitys raaka-aineena
kem. teollisuudessa. K:aa valmistetaan
merivedestä vars. Välimeren maissa, maailman
suurin suolakaivos on Wieliczka Etelä-Puolassa.
— Suomen suolantuonti 1924 oli 66,7 milj. kg.
vrt. Fysiologinen keittosuolaliuos.
Keittotaito l. ruuanlaittotaito,
kyky erilaisista ravintoaineista us.
mausteita, suolaa y. m. lisäämällä
valmistaa tav. kuumentamalla (keittämällä,
paistamalla) ravitsevaa, vahingollisista
ainesosista vapaata, maukasta ja
miellyttävän näköistä ruokaa. Uudenaikainen
k. samoinkuin vuorokauden yksityisten
aterioiden järkiperäinen järjestely
edellyttää ravintoaineiden kokoomuksen ja
ravintoarvon sekä ihmisruumiin
ruuansulatuskyvyn tuntemusta. — K. vaihtelee
suuresti eri maissa. Kuuluisa on ikivanha
kiinal. k. Euroopassa korkealle
kehittynyt k. on lähtöisin Italiasta. Sieltä se
levisi 1500-luvulla Ranskaan ja eli vars.
Ludvig XV:n aikana loistokauttaan.
Suuren vallankumouksen aikana monet
ransk. mestarikokit siirtyivät muihin
maihin täten levittäen niihinkin
taitoaan. — K:n opetuksesta ks.
Kotitalousopetus. [„Kotiruoka" (1925);
Olsoni (I, 1920; II, 1922).]
Keiturinvirta, Virtain pitäjässä, tuo
vettä Toisvedestä Vaskiveteen. Siinä
Herraskosken 1-sulkuinen, 960 m pitkä
kanava (rak. 1903-07), jonka yli johtaa
rautainen silta.
Kekri l. keyri, alk. vainaja
kuviteltuna haltijaksi, myöh. vainajain juhla
pyhäinmiesten päivänä.
Kekrinlahti, luonnonkauneudestaan
kuulu Laatokan lahti Sortavalan
saaristossa olevan Riekkalansaaren
eteläpäässä, n. 3 km Sortavalasta, Valamoon
vievän laivareitin varrella.
 |
Kekrinlahti. |
| Aika. | Keksintö. | Keksijä. |
| 1800 e. Kr. | Lasi | Egyptiläiset. |
| 585 | Magnetismi | Tales Miletolainen. |
| 390 | Ruuvi | Arkytas Tarentolainen. |
| 350 | Tislaus | Aristoteles. |
| 260 | Paperi | Kiinalaiset. |
| n. 250 | Väkipyörä, Loputon ruuvi, | |
| Vesiruuvi, Vivunlaki, | ||
| Arkimedeen laki | Arkimedes. | |
| n. 150 | Imu- ja painopumppu | Ktesibios. |
| n. 150 | Reaktsioniratas y.m. | Heron Aleksandrialainen. |
| 130 | Stereografinen | |
| karttaprojektsioni | Hipparkos. | |
| n. 950 j. Kr. | Rikkihappo, Alkoholi | Rhases. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
