Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 435-436 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Keksit-Kello

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Keksit (engl.), vedestä, jauhoista,
sokerista y. m. tehdasmaisesti valmistettu
kuiva pieni leivoslaji. Keksitehtaita on
meillä Hangossa, Helsingissä ja Turussa.

Kekulé von Stradonitz, Friedrich
August (1829-96), saks. kemisti, viime
vuosisadan merkkimiehiä alallaan,
perustanut nykyisen käsityksen orgaanisten
yhdistysten rakenteesta.

Kela, tav. puinen, joko liereä tai
akselinsuuntaisista vartaista tehty
pyörivä laite, jolle köyttä tai muuta
kääritään. Myös kehähaarukoilla varustettu
pyörä, jonka yli kulkee köysi tai ketju,
josta vetämällä k. akseleineen saadaan
pyörimään.

Kelat, Lounais-Belutšistanissa olevan,
Englannin suojeluksen alaisen K:n kaanikunnan
pääkaup. ja engl. hallitusviranomaisen
asuntopaikka. 15,000 as.

Kelaveräjä, ristimäinen,
pystyakselinsa ympäri pyörivä kehys, jonka
varsien välistä pääsee veräjän läpi.

Kelkkala, Viipurin kaupunginosa
v:sta 1924, sitä ennen Viipurin
maalaiskuntaan kuulunut Viipurin esikaup.

Kellahti, kylä ja kaksi kartanoa
Ahlaisissa,

Keller, Friedrich Gottlob
(1816-95), mekaanisen puumassan
keksijä. Luettuaan erään kirjoituksen, jossa
pidettiin toivottavana keksiä sopiva
raaka-aine paperinvalmistusta varten,
hän sai ampiaispesästä ajatuksen
ryhtyä hiomaan puuta. Keksinnön arvoa ei
heti tajuttu. K. eli vanhuutensa ahtaissa
oloissa. — Keller, Gottfried
(1819-90), sveits. kirjailija; toimi 1861-76
Zürichin kantonin ensimmäisenä
valtionkirjurina. Teoksia suomeksi:
omaelämäkerrallinen romaani ,,Viheriä Heikki",
satiirinen romaani „Martti Salander" ja
„Novelleja" y. m. [Ermatinger (saks., 1915-16).]

G. Keller.

— Keller [kelə], Helen
(s. 1880), amer. kirjailijatar. Tuli
1 1/2-vuotiaana sokeakuuromykäksi, mutta
oppinut lukemaan, puhumaan ja kirjoittamaan.
Teoksia suomen.: „Kertomus elämästäni",
„Elämäni avain".

Kellermann, Bernhard (s. 1879),
saks. kirjailija. Teoksia suomeksi:
„Tunneli", „Meri", „Yester ja Li",
„Onnellinen". — Kellermann,
François Christophe de (1735-1820),
Valmyn herttua, ransk. sotamarsalkka.
Otti osaa vallankumouksen ja Napoleonin sotiin.

Kelles, puuta pitkin syitä sahatessa
jäävä pintalauta.

Kellgren [tšelgrēn], Herman
(1822-56), suom. kielentutkija, itämaitten
kirjallisuuden prof. 1854-56. Julk. m. m.
„Das finnische Volk und der Uralaltaische
Völkerstamm", „Die Grundzüge der Finnischen
Sprache mit besonderer Rücksicht auf den
Uralaltaischen Sprachstamm", kirjoituksia
julkaisussa „Fosterländskt album". — Kellgren,
Johan Henrik (1751-95), ruots.
runoilija ja sanomalehtimies, kustavilaisen
ajanjakson johtavia persoonallisuuksia.
Opiskeli Turun yliopistossa, jossa 1774-77 lat.
runouden dosenttina. Toimitti v:sta 1778
„Stockholmspostenia", joissa esiintyi huomattuna
kirjallisuusarvostelijana; v:sta 1780 kunink.
kirjaston hoitajana. Puki runomuotoon Kustaa III:n
laatimien oopperatekstien „Gustaf Vasa" ja
„Gustaf Adolf och Ebba Brahe" suunnitelmat.
Tuli 1786 vastaperustetun Ruotsin Akatemian
johtajaksi. K. oli innokas valistusajan mies
ja Voltairen kannattaja sekä merkittävä
tyyliniekka. Runoista tunnetuimmat:
„Mina löjen", „Sinnenas förening" ja
„Den nya skapelsen". Kootut teokset
v:sta 1924. [Sylvan (ruots., 1912).]

J. H. Kellgren.

Kellner, Oskar Johann
(1851-1911), saks. maanviljelyskemisti;
ruokintaopin ensimmäisiä tutkijoita. K. on
tunnettu järkiperäisistä ruokintasäännöistään
ja rehuluvuistaan, jotka ilmaistaan
ruokinta-aineiden rehuarvoa osoittavissa
tärkkelysyksiköissä. Julk. „Lehrbuch über
die Ernährung der landwirtschaftlichen
Nutztiere" ja „Grundzüge der Fütterungslehre".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>