Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 437-438 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kellogg-Kellojärvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kello. 1. Soitto-k. valetaan
kellometallista, valuraudasta tai -teräksestä;
ääni riippuu metallin laadusta ja k:n
muodosta ja koosta. — 2. Ajanmittaus-k.
Vanhimmat ovat aurinko-, hiekka- ja
vesi-k:t. Ensim. ratas-k.
rakennettiin n, 1000, torni-k. 1200-luvulla,
taskukello n. 1500. Ratas-k:oa käyttää
paino tai jousi, jonka liike siirtyy
rataslaitteen kautta osoittimien (viisarien)
akseleihin sekä askelrattaaseen l.
hakarattaaseen, jonka pyörimisnopeutta
tasaaja säätää hillikkeen
välityksellä. Nämä muodostavat k:n

Kuva 1. Rataskellon koneisto. A jousi, B—L hammasratasvälitys hakarattaaseen M, jota liipotin N (tässä ilman jousta) säätää hillikkeen välityksellä (tässä pinteli), PQRS välitys minuutinosoittimen akselista tunninosoittimen akseliin.

Kuva 2. Bilanssi SS, pinteli edc, hakaratas ab, hammasratas n.

Kuva 3. Taskukellon tasaaja, liipotin aa, säätölaitteineen.

Kuva 4. Heilurikellon pysäyttävä ankkuri-, grahamhillike sekä hakaratas.

Kuva 5. Taskukellon silinterihillike. l1l2 silinteri, e uurre, joka sallii liipottimen heilahtaa hakarattaan hampaan estämättä.

koneiston oleellisimman osan, jonka
toiminnasta käynnin tarkkuus riippuu.
Aikaisimmissa ratas-k:issa tasaajana oli n. s.
bilanssi l. vaaka (ss’ kuva 2), hillikkeenä
,,pinteli" (ed). Nyk. käytetään tasaajana
heiluria tai liipotinta (kuva 3),
viimemainittua liikuteltavissa k:issa.
Heilurikin hillikkeistä mainittakoon
hakahillike (peräyttävä hillike), grahamhillike
(pysäyttävä ankkurihillike, kuva 4),
liikuteltavien krjen hillikkeistä silinteri-

Kuva 6. Taskukellon vapaa ankkurihillike. Z1Z2 hakaratas, P1P2G ankkuri, AESs liipotin.

(kuva 5), vapaa ankkuri- (kuva 6) ja
kronometrihillike (kuva 7). — K:oon
liitettiin aikaisemmin monenlaisia kojeita,
joista ainoastaan lyöntilaite on jäänyt
yleiseen käytäntöön. Repeeteri-k.
toistaa viimeksi lyömänsä ajan eri vipua
kosketettaessa. Tähtitieteellisten k:jen
käynninvaihtelu on alle 1/100 sek.
vuorokaudessa. — Sähköllä käyvistä kelloista
ks. Normaaliaika. — Tärkeä
k.-teollisuusmaa on Sveitsi (Genèven
ja Neuchâtelin kantonit), joissa
valmistetaan n. 6 milj. taskukelloa vuodessa,
mutta myös Ranskassa ja Englannissa ja
viimeaikoina varsinkin Yhdysvalloissa
valmistetaan ensiluokkaisia k:ja. Suomessa
valmistetuista k:ista ovat Könnin (ks. t.)
kuuluisimmat.

Kuva 7. Vapaa kronometrihillike.

Kellogg [keləg], Frank Billings
(s. 1856), amer. poliitikko. Lähettiläänä
Lontoossa 1923-25, Yhdysvaltain
ulkoministeri v:sta 1925 (republikaani).

Kellojärvi, Kuhmoniemen pitäjän
länsiosassa, laskee Vieksinjokea myöten
Ontojärven länsipäähän.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>