Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 567-568 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kivakkakoski-Kivennäisvedet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kivakkakoski, kaunis koski
Oulankajoessa Vienan-Karjalassa,
Kivakkavaaran äärellä.

Kivalo, n. 110 km pitkä, lounaasta
koilliseen kulkeva yhtäjaksoinen jonomainen
vuoriryhmä Kemijoen laakson itäpuolella.
Korkeimmat huiput Tuiskukivalo ja Palovaara
(n. 250 m yl. merenp.}.

Kivalteri (ruots.), ennen vanhaan
poliisimiehen nimi.

Kivatšu, Kiuvaskoski, luonnonihana
koski Sunujoessa, Aunuksen Karjalassa, n. 70 km
Petroskoin kaupungista pohjoisluoteeseen.

Kiveistavarat ks. Saviteollisuus.

Kivekkäät, Kivekäs nimisestä
inkeriläisestä talonpojasta nimensä saaneet
talonpoikaississit, jotka suuren pohjan
sodan aikana toimivat Inkerissä ja Suomessa.
Järjestettiin 1711 omien päälliköiden
johtamiksi jalkarakuunakomppanioiksi.
K.-päälliköitä olivat m. m. Taneli
Luukkoinen ja Pietari Långström [Lindeqvist,
,,Isonvihan aika Suomessa" (1919).]

Kivekset. 1. Urosten siittiörauhaset.
— 2. Verkon ja nuotan painot.

Kivekäs, Konrad Fredrik
(1847-1918), ,,Kaiun" päätoimittaja 1878-1905.
kirjoittanut m. m. Yrjö Washingtonin
ja O. Cromvellin elämäkerrat ja teoksen
Elberfeldin järjestelmästä, jonka saattoi
(ensikerran Suomessa) käytäntöön Oulussa.
— Kivekäs, Lauri (1852-93),
asianajaja, poliitikko. Lennokas puhuja ja
innokas suomalaisuudenmies. [Kasanen,
„Ida Aalberg" (1925).]

Kivenheittokone ks. Ballista
ja Katapultti.

Kivenmurskaaja, kone, jolla
kiviliuskoista muserretaan pienempiä
murska- l. sepelikiviä.

Kivenmurskaaja.

Kivennapa, kunta Viipurin läänissä,
Suomen kaakkoisrajalla; 11,917 as. (1925);
Lintulan naisluostari. V. 1911 valmisteltiin
Venäjän hallituspiireissä K:n yhdistämistä
Venäjään, mutta hanke jäi toteuttamatta.

Kivennuoliaiset (Cobitis),
särkikalojen sukulaisia; ruumis tasapaksu,
kuonossa viiksisäikeitä. Oleskelevat
matalien suolattomien vesien pohjassa.
Tavallinen k. (C. barbatula)
on 8-15 cm pitkä, kuonossa 6 säiettä. Iso
k. l. mutakala (C. fossilis),
15-30 cm pitkä, tumma täplikäs, kuonossa 10
säiettä; sitkeähenkinen, nousee ukkossään edellä
levottomana vedenpinnalle.

Tavallinen kivennuoliainen.

Kivennäinen, mineraali,
jokainen maankuoren aineksena oleva aine,
joko alkuaine (kulta, timantti) tai kein.
yhdistys. K. on aina määrätty aine,
jonka kokoomuksen voi ilmaista kein.
kaavalla. Kem. kokoomus on kullekin
k:lle erikoinen, poikkeuksen muodostavat
heteromorfiset aineet, joilla on sama
kokoomus mutta eri kidemuoto ja muita
erilaisia ominaisuuksia; timantti ja
grafiitti ovat siis eri k:ia, vaikka
molemmat ovat hiiltä. Eri kivennäislajeja
tunnetaan toista tuhatta, niistä
vain 25 yleistä kivilajien aineksina. —
Kivennäis-, yhdistyksissä yleensä sama
kuin epäorgaaninen.

Kivennäistiede, mineralogia,
kivennäisiä käsittelevä tiede. Se
jakautuu yleiseen ja erikoiseen osaan;
edelliseen kuuluu kivennäisten muoto-opillisten,
fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien
selvittely sekä kivennäisten luokittelu,
jälkimmäiseen kunkin kivennäislajien
erikoisominaisuuksien kuvailu
sekä kivennäisten synnyn, leviämisen ja
esiintymistavan määrääminen. K:n
aputieteitä ovat kideoppi, fysiikka ja kemia.
[Eskola, „Kidetieteen, mineralogian ja
geologian alkeet" (1921).]

Kivennäisvalkoinen, permanenttivalkoinen,
blanc fixe, luonnollista tai keinotekoista
bariumsulfaattia. Käytetään maalaukseen ja
paperiteollisuudessa.

Kivennäisvedet, terveysvedet,
kivennäissuolarikkaat vedet, joissa tav.
runsaasti hiilihappoa ja jotka usein
ovat luonnossa verraten kuumiakin
(kuumat lähteet l. termit). K. joko
syntyvät sadeveden tunkeutuessa maan
sisään ja liuottaessa kivennäisaineita
tai tulevat syvemmältä maan sisästä
tuliperäisten voimien vaikutuksesta. —
Keinotekoisia k:iä valmistetaan
liuottamalla veteen kivennäis-suoloja
samoissa suhteissa, kuin niitä on todettu
olevan luonnon k:ssä. K:iä käytetään
vesiparannuksessa ja virvoitusjuomina.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>