Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 569-570 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kivennäisöljyt-Kivihiili

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kivennäisöljyt, öljymäiset,
hiilivedynpitoiset aineet, joita ei saada
kasvi- eikä eläinkunnasta; tärkein on
vuoriöljy l. petroleumi (nafta).

Kivettymä. 1. Fossiili (ks. t.). —
2. Rajoitetussa merkityksessä: fossiili,
joka on muodostunut siten, että
orgaanisten aineitten lahotessa kalkkia,
kvartsia, piitä y. m. tunkeutuu niiden
sijaan (petrefakti).

Kivi (Apteryx), strutsinsukuisia,
pitkänokkaisia lintuja, joiden siivet ja pyrstö
ovat surkastuneet, ruumiinpeitteenä jouhimaiset
höyhenet. Jaloissa 3 etuvarvasta ja niitä
ylempänä pieni takavarvas.

Kivi.

Kivi, lääket., sappirakossa,
munuaisissa, virtsarakossa tai eräiden
rauhasten johtotiehyissä esiintyvä kalkki-,
fosfori- y. m. suoloista syntynyt kivimäinen
muodostuma.

Kivi, Aleksis (1834-72), suom.
kirjailija. Synt. 10 p. lokak. 1834
Nurmijärven Palojoella, missä hänen
isänsä E. J. Stenvall eli räätälinä. K. tuli
ylioppilaaksi 1857 ja seurasi yliopistollisia

Aleksis Kivi.

luentoja joitakin lukukausia. K:n ensim.
painettu teos on murhenäytelmä „Kullervo" (1864).
Sam. v. ilmestyi huvinäytelmä „Nummisuutarit",
joka sai valtion palkinnon 2,500 mk. V. 1866
ilmestyivät pieni huvinäytelmä „Kihlaus" ja
runokokoelma „Kanervala", 1867 murhenäytelmä
„Karkurit" ja maalaisidylli ,,Yö ja päivä",
1869 yksinäytöksinen „Lea", jonka
ensi-esityksestä toukok. 10 p:stä 1869
lasketaan suom. teatterin synty, 1870
K:n pääteos, laaja mestariromaani „Seitsemän
veljestä", ja 1871 näytelmä „Margareta". Tämä
Suomen suurin kirjailija kuoli sairauden ja
puutteen murtamana mielisairaana veljensä mökissä
Tuusulassa jouluk. 31 p:nä 1872.
K:n kootut teokset, myös ennen painamattomat
(kuten runoja ja näytelmät „Olviretki
Schleusingenissä", „Leo ja Liina", „Canzio"
ja „Selman juonet") sekä kirjeet julkaistiin
1915-19. Us. Kiven teokset on ruotsin.,
eräitä muillakin kielillä. „Seitsemän
veljestä" on 1908 kuvittanut A. Gallén-Kallela
(vrt. Kirjankoristus) ja
„Nummisuutarit" 1923 Toivo Vikstedt.
[Tarkiainen (1923, suppeampi 1917),
Lehtonen (1922), Saarimaa, „Kielen ja
tyylin alalta" (1925).]

A. Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella.

Kivihiili, musta hiiliaine, jota
tavataan maassa kerroksina pääasiallisesti
tertiäärikautta vanhemmissa muodostumissa.
Se on syntynyt veden alle tai muuten
kosteihin paikkoihin kasaantuneista ja
aikojen kuluessa hiiltyneistä kasvullisuuden
jäännöksistä. K. on tiivis, läpinäkymätön
ja rasvankiiltoinen, om.-p. 1,2-1,3, kovuus
2-2,5. Kokoomus vaihtelee suuresti: tuhkaa
1-20%, hiiltä 75-90 %, vetyä 0,2-5,8 %, happea
3-20 % ja typpeä 0-2 %. Lisäksi on
rikkiyhdistyksiä. — K:tä erotetaan
himmeät ja kiiltävät lajit;
lihavat antavat runsaasti kaasuja,
laihat vähemmän. Erikoisen
kaasurikkaita ovat vahankiiltoinen,
harmaanmusta tai pikimusta cannelhiili
ja himmeä bogheadhiili. Sulavat k:t
(saks. Backkohl) antavat kiinteäksi
massaksi sulanutta koksia, piintyvät k:t
(saks. Sinterkohl) antavat piintyneen,
mutta ei sulanutta koksia, hiekkahiilien
koksi hajoaa jauheeksi. — Euroopassa saadaan
k:ia Englannissa. Westfalenissa, Reinin maakunnassa,
Šleesiassa, Saksissa, Belgiassa, Ranskassa,
Böömissä ja Etelä-Venäjällä sekä Skånessa,
Lofoteilla ja Huippuvuorilla. Amerikassa
saadaan sitä Appalakkien länsirinteillä ja
Mississippi’n laaksossa. Kiinassa on
vieläkin suuremmat k.-varastot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>