Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 607-608 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koivu-Koje

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja leveimmältä kohdaltaan 5 km leveä
K:n salmi, Itä-Suomen paras
merisatamapaikka. Salmen rannalla olevaan
K:n satamaan rakennettiin 1914-16
rautatie Terijoelta, ja 1925 avattiin
Viipurista sinne johtava rata liikenteelle.
V:sta 1927 on K:n satama-alue
ympäristöineen kauppala. — 2. Rautatieasema,
47 km Viipurista ja 73 km Terijoelta.

Koivu (Betula), kasvisuku
Betulaceæ-heimossa; 1-kotisia, pohj. lauhkeassa
vyöhykkeessä kasvavia puita tai pensaita;
kukat norkoissa. Meillä 3 lajia: puumaiset

Rauduskoivu.

raudus-k. (B. verrucosa), jonka
lehdet ovat pitkäsuippoiset, toiskertaan
sahalaitaiset, ja hies-k. (B. iorata),
jonka lehdet lyhytsuippoiset, yhdenkertaisesti
sahalaitaiset, ja pensasmainen vaivais-k.
(B. nana), jonka lehdet pienet, pyöreät,

Vaivaskoivu.

lyhytruotiset. Suurimmat metsät hies- ja raudus-k.
muodostavat maamme itäosissa. K.-metsä menestyy
kaikenlaisella maaperällä, mutta parhaiten tuoreilla,
lihavilla saven ja hiekansekaisilla hietikkomailla.
K. vaatii runsaasti valoa, ei ole arka hallalle
eikä pakkasille. Siemenet (oikeastaan pähkylät)
siipipalteiset, 1,000:n kpl:n paino 0,2-1 g,
itävyys 12 %; niistä osa kypsyy ja karisee Etelä- ja
Keski-Suomessa jo heinäkuulla, suurin osa
elokuulla ja syyskuun alkupuoliskolla.
K. tuottaa itävää siementä 15-30 v:n
ikäisenä, lisääntyy myös kantoversoista,
kasvaa nopeasti, nopeimmin 10-20 v:n
iällä. Hakkuuikä 50-80 v:n välillä;
korkein ikä terveenä pysyen n. 180 v.
Puuaine on kellahtavan tai punertavan
valkoista, kovaa, joustavaa, lujaa, mutta
jokseenkin kestämätöntä kosteuden ja
ilman vaikutukselle; tuoreena om.-p.
0,80-1,09, ilmakuivana 0,51-0,77; kutistuu
säteen suuntaan 4,5 %, tangentin 6,5 %.
K:ua käytetään polttopuuksi, rihmarullien,
koivukeppien, faneeri-, puusepän- ja
vaunuteollisuuteen, maatalousvälineisiin,
kimröökin valmistukseen. K:n visa on
hyvin arvokasta tekopuuta, tuohesta
valmistetaan erilaisia tuohiteoksia ja
k.-pikiöljyä (tököttiä), mahlasta juomia.

Koivu, rautatieasema Kemin-Rovaniemen
radalla Tervolan kunnassa, 65 km
Kemistä, 49 km Rovaniemeltä.

Koivuhiiri (Sminthus subtilis),
rottien heimoon kuuluva jyrsijä; selkäpuoli
ruskea, vatsapuoli vaaleanharmaa;
ruumiin pituus n. 65 mm, hännän n. 84 mm.
Asustaa koivumetsissä ja niiden
ympäröimillä peltomailla. Syö kasviruokaa.
Kaakkois- ja Etelä-Suomessa.

Koivukoski, Kajaaninjoen suurin
koski, 4,7 m korkea, Ämmä- ja Kuurnakosken
välillä. Vieressä kanava.

Koivula, Tuusulassa, maan vanhin,
yksinomaan valtion ylläpitämä kasvatuslaitos,
per. 1891, pahantapaisia poikia varten.

Koivulahti (ruots. Kvevlaks),
ruotsink. kunta Vaasan läänissä Etelä-Pohjanmaalla,
Merenkurkun rannikolla Kyrönjoen suistossa;
197,1 km², 3,784 as. (1925).

Koivuniemi (ruots. Björkudden),
Z. Topeliuksen huvila Östersundomin
kappelissa, 2 penink. Helsingistä itään.
1879-98 runoilijavanhuksen asuntona.
Eräiden huoneiden sisustus nyk.
Herttonaisten museossa lähellä Helsinkiä.

Koivuniemi.

Koivuterva, tökötti, kuivatislataan
koivun tuohesta ja kuoresta. Käytetään,
vars. Venäjällä, nahan voiteluun.

Kojambatur, Coimbatore (ks. t.).

Koje, aparaatti, instrumentti,
laite jota käytetään tieteelliseen
tutkimukseen tai jonkin ilmiön aikaansaamiseen,
milloin varsinainen voimansiirto ei ole
päätarkoituksena: mittaus-k:t, puhelin-k.,
kaukoputki. K:itä nimitetään jokapäiväisessä
kielessä usein koneiksi: valokuvauskone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>