Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 609-610 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kojo-Kokemäki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kojo, rälssitila Tammelan pitäjässä.

Kojo, Viljo (s. 1891), kirjailija ja
taidemaalari. Julk. runokokoelmia,
novelleja ja romaaneja kuten „Suruttomien
seurakunta", „Kiusauksesta kirkkauteen".

Kokaiini, kokapensaan lehdistä saatu
kasviemäs: kiteinen, hajuton, väritön,
kitkeränmakuinen. Vaikuttaa pieninä
annoksina elvyttävästi, suurina huumaavasti.
Käytetään paikallisen tunnottomuuden
aikaansaamiseksi sekä nautintoaineena;
tämmöisenä se on turmiollista.

Kokand, Chokand, kaup.
Turkestanissa, Ferganan maakunnassa.
Savimuurien ympäröimä; kaunis linna;
puuvilla- ja silkkikauppaa. 120,000 as.

Kokapensas (Erythroxylon coca),
2-3 m korkuinen pensas, luonnonvaraisena
Boliviassa ja Perussa Andien itärinteillä,
viljeltynä siellä sekä Etelä-Aasiassa ja
Austraaliassa. Lehdistä saadaan kokaiinia (ks. t.).

Kokapensaan oksa.

Kokardi (ransk.), maan kansallisväreistä
tehty pyöreä merkki, jota käytetään virkalakissa
tunnusmerkkinä.

Kokeellinen, määrättyä tarkoitusta
silmälläpitäen järjestettyihin kokeisiin
perustuva, kokeista saatu. — Kokeellinen
sielutiede ks. Psykofysiikka,
— Kokemusperäinen, empiirinen,
kokemukseen l. havaintoon perustuva.
Laajempi käsite kuin kokeellinen.

Kokemäenjoki, K:n vesistön
laskujoki. — Vesistöön kuuluu 3 suurta
järvialuetta: 1) Näsijärvi ja siihen
laskevat Ätsärin, Pihlajaveden ja Keurun
reitit; 2) idästäpäin tulevat Längelmäen,
Hauhon ja Vanajaveden reitit; näiden
molempain järviryhmien keskusjärvenä
on Pyhäjärvi; 3) Kuloveteen pohjoisesta
laskeva Ikaalisten reitti, jonka suurin
järvi on Kyrösjärvi. — K:n alkuosa on
n. 40 km:n pituista järvireittiä (Kulovesi,
Rautavesi ja Liekovesi), sitten alkaa
varsinainen K. Tämä saa vasemmalta
lisäjoekseen Loimijoen ja
muodostaa Pohjanlahden rannalla n. 9 km
pitkän, 2-3 km leveän, Porin kaupungin
kohdalta alkavan suistomaan. Joen
pääuoma muodostaa Porin sataman, siitä vesi
juoksee kolmea päähaaraa (Luotsinmäen
l. Luusoorin juopaa, Kokemäensaaren
juopaa ja Vähä-Rauman juopaa) myöten
mereen.

Kokemäenjoen viljeltyjä rantamia.

Kokemäenkartano, Kokemäellä, oli
jo 1300-luvulla kuninkaankartanona ja
Satakunnan hallinnon keskuksena. Ollut
keskiajalla Turun piispoilla, sitten
Bonde-, Tott-, Sture-, Fleming-, Vaasa-,
Kurki-, Forbus-, De la Gardie- ja von
Knorring-suvuilla.

Kokemäenkartanon lääni, keskiajalla
linnalääninä ja uuden ajan alussa v:een
1558 veronkantoalueena eli voutikuntana;
käsitti koko Satakunnan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>