Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 651-652 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Konjunktuuri-Konkurssi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Konjunktuuri (ransk.), erityisten
seikkojen ja tapahtumien yhteensattuminen.
— Konjunktuuripolitiikka, valtiotaito,
joka sovittaa toimintansa hetkellisten
olosuhteiden mukaan. — Konjunktuurit,
toiveet, mitkä markkinoilla vallitseva tila,
erityisesti tarjonnan ja kysynnän keskinäinen
suhde, antaa liikeyritysten menestymisestä.
— Konjunktuurivoitto, voitto, minkä joku
saavuttaa konjunktuurivaihteluiden aiheuttamasta
hintojen noususta tai laskusta.

Konkaavi (lat.), kovera; vastakohta
konveksi = kupera.

Konkkalan parantola, läh. Viipuria,
per. 1911. Käytetty toipuvien ja lepoa
tarvitsevien hoitolaitoksena, potilaat
pääasiassa venäläisiä. Ollut suljettuna
v:sta 1917.

Konklaavi (lat.), huoneus, jossa
paavin vaali toimitetaan; kardinaalien
kokous paavin vaalin toimittamiseksi.

Konkludenttiset teot (lat.), sellaiset
teot, joista voi päättää määrätyn tahdon
olemassaolon, vaikkei sitä suorastaan
lausuta. K:lla t:lla on oikeudellisessa
suhteessa huomattava merkitys.

Konklusiivinen (lat.) ks. Konjunktsioni.
— Konklusioni, johtopäätös.

Konkoidi (kreik.), neljännen asteen
käyrä, jonka avulla kreik. matemaatikko


Nikomedes n. 200 e. Kr. suoritti kullman
kolmiajaon ja kuution kahdistamisen. K. on
niiden pisteiden ura, jotka määrätään
seuraavasti. Kiinteästä pisteestä (A)
piirretään säteitä ja siitä pisteestä (M),
missä kukin säde leikkaa kiinteätä
suoraa (OX) mitataan molemmin puolin
määrätty pituus (MP ja MP’).
Pisteet P ja P’ ovat k:lla.

Konkoly-Thege [konkoli-tägä],
Miklós (1842-1912), unk. tähtitieteilijä,
alkujaan merimies. Kakensi maatilalleen
observatorion, missä teki tärkeitä
ustrofysikaalisia havaintoja; julk. käsikirjoja
tähtit. havaintojen tekijöille.

Konkonen, Aleksanteri (1856-1925),
kunnallisneuvos, kotoisin Viipurista. Lahjoittanut
lähes 3 milj. mk. yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Konkordaatti (lat.), sopimus, vars.
kirkon ja valtiovallan sopimus kirkon
asemasta jossakin valtiossa.

Konkordanssi (lat.), luettelo kaikista
kohdista (esim. Raamatussa), jossa sama
sanamuoto (verbaali-k.) tai
samanlaisia ajatuksia (reaali-k.) esiintyy.

Konkordanttinen, geol., on
kerrosasento, jossa yksityiset kerrokset ovat
keskenään yhdensuuntaiset, mikä merkitsee sitä,
että kerrostuminen on tapahtunut jatkuvasti.
vrt. Diskordanttinen.

Konkordia (lat. concordia = sopu),
1885-1914 toiminut yhdistys sekä v:sta
1919 kaksi liittoa, suomenk. ja ruotsink.,
joiden stipendirahastoista jaetaan
apurahoja opiskeleville tai johonkin
käytännölliseen toimeen valmistuville naisille.
[Ottelin (ruots., 1924).]

Konkreettinen (lat.), oik. kovettunut,
tihentynyt; todellinen, havainnollinen.
K. esine on havaittu olevainen semmoisenaan,
kaikkine yksilöllisine ominaisuuksineen.
Vastakohta: abstraktinen.

Konkrementti (lat.), pienten osasten
yhteen iskostumisesta muodostunut kiinteä
kappale; lääket., kivimuodostuma
(tav. kalsiumsuoloja) virtsarakossa,
sappirakossa, haiman ja sylkirauhasten
käytävissä y. m. s.; miner. = konkretsioni.

Konkretsionit (lat.), savi-, kalkki- tai
hiekkakivilajeissa olevat kivennäismyhkyrät,
jotka ovat toista ainetta kuin kivilajin
pääosa, esim. savessa esiintyvät marlekat
eli imatrankivet.

Konkubiini (lat.), jalkavaimo. —
Konkubinaatti, roomal. ja vanhassa
germ. oikeudessa sallittu sukupuolinen
yhdyselämä, joka ei ollut vars. avioliiton
veroinen, syrjäavio.

Konkureerata (ransk.), kilpailla. —
Konkurenssi, kilpailu. — Konkurentti,
kilpailija,

Konkurssi (lat.), vararikko, se
oikeudellinen menettely, jonka kautta
velallisen omaisuus, yhdellä kertaa
luovutettuna kaikkien hänen velkojainsa
tyydyttämiseksi, laissa määrätyssä
järjestyksessä jaetaan näiden kesken sikäli,
kuin kullakin velkojalla on saamista
velalliselta. K.-tilaan asettaa velallisen
joko hänen itsensä tai siihen oikeutetun
velkojan kirjallisesta, kaksin kappalein
laaditusta hakemuksesta se alioikeus,
jossa velallisen tulee vastata velkaasioissa.
Sen jälkeen toimittaa oikeus
velkojain kuulustelun, valvonnan
ja esiinhuudon sekä, jollei k:ia
peruuteta, ratkaisee asian k.-tuomiolla.
K. katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, jolloin
hakemus on oikeuteen tai sen puheenjohtajalle
annettu, jos k. tämän hakemuksen johdosta seuraa.
Velkojain kuulustelussa vahvistetaan
lopullisesti k.-pesän tila

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>