Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Konkurssihuutokauppa-Konnivesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
siten, että velallinen vannoo pesäluettelon
oikeaksi, jotapaitsi oikeus saapuvilla
olevain velkojain ehdotuksesta määrää
yhden tai useampia uskottuja miehiä
pesää hoitamaan. Viimeistään valvontapäivänä,
johon velkojat julkisella haasteella kutsutaan,
tulee velkojain kirjallisesti (asiakirjat
kaksoiskappaleina) valvoa saatavansa, s. o.
oikeudelle ilmoittaa ne sekä se etuoikeus,
minkä niille tahtovat, ja valalla vannoa ne
omistavansa, sekä valita uskottujen miesten
tilalle pesää hoitamaan toimitsijamiehiä,
joille oikeus antaa tähän määräyksen.
Esiinhuudoissa, joita raastuvanoikeudessa on
kaksi ja kihlakunnanoikeudessa yksi, tulee
asianosaisten esittää toisiaan vastaan kaikki ne
huomautukset ja todistukset, joita oikeutensa
valvomiseksi pitävät tarpeellisina. Sen jälkeen
oikeus, tutkittuaan valvottuja saatavia
ainoastaan, mikäli niitä vastaan on
muistutuksia tehty, antaa tuomiossa
lausuntonsa velkojain vaatimuksista ja
niille tulevasta etuoikeudesta sekä
velallisen vastaisesta maksuvelvollisuudesta,
lykäten riitaisiksi saatetut valvonnat eri
oikeudenkäynnissä ratkaistaviksi. K.
katsotaan päättyneeksi, kun alioikeuden
tuomio on annettu taikka kun
k.-hakemus ennen julkisen haasteen antamista
on peruutettu tai oikeus katsoo k:n pesän
varojen vähyyden vuoksi raukeavan tai
kun velallinen ja velkojat tekevät
akordin (ks. t.). — Uskottujen ja
toimitsijamiesten tehtävänä on huolenpito
k.-pesän hoidosta, takaisinvoitosta, vieraan
omaisuuden antamisesta pois, k.-pesän rahaksi
muuttamisesta ja kertyneiden varojen
jakamisesta velkojille. Päätösvaltaa
k.-pesää koskevissa asioissa käyttää
velkojainkokous, jonka kokoonkutsuvat
uskotut tai toimitsijamiehet ja jolle
näiden on tehtävä toiminnastaan tili. —
K.-tilaan asetettu velallinen menettää
käyttöoikeuden omaisuuteensa, mutta on
oikeutettu k:n alkuaikoina saamiaan
elatuksensa k.-pesästä. K. rajoittaa jossakin
määrin velallinen vapautta sekä supistaa
myös hänen kansalaisoikeuksiaan. —
Elleivät velkojat ole suostuneet
vapauttamaan velallista joltakulta velan osalta,
eikä luovutettu omaisuus ole riittänyt
kaikkien valvottujen ja hyväksyttyjen
velkojen suorittamiseen, voivat velkojat
hakea jäljellä olevat saatavansa siitä
omaisuudesta, jonka velallinen k:n
jälkeen saa. Valvonnan laiminlyönti ei estä
velkojaa k:n jälkeen hakemasta
saatavaa velalliselta, mutta jos k:ssa
saapuvilla olleet velkojat myöntävät
velalliselle huojennusta velan maksussa,
tulee velalliselle yhtäläinen helpotus
poissaolleiden velkojain saamisiin nähden
(Konkurssisääntö 9/11 1868, muutettu
asetuksella 3/12 1895 ja 5/2 1926 sekä laeilla
31/12 1917, 30/3 1922, 17/2 1923 ja 14/2 1925).
Konkurssihuutokauppa, konkurssinalaisen
omaisuuden huutokauppa. — Konkurssipesä l.
konkurssivarat, omaisuus, johon
konkurssi kohdistuu. — Konkurssirikos,
laissa erityisesti määrätty konkurssitilaan
joutuneen velallisen tai eräissä tapauksissa
velkojan ennen tai jälkeen konkurssin alkamista
tekemä teko, joka on omiaan huonontamaan
velkaantuneen pesän varallisuustilaa tai
ainakin vaikeuttamaan pesän tilan
selville saamista. Rikoslaissa on velallisen
tekemät k:t ryhmitetty kolmeen
ryhmään sen mukaan, onko velallista
pidettävä 1) petollisena, 2)
epärehellisenä vai 3) huolimattomana
eli kevytmielisenä velallisena;
minkä ohella vielä se velallinen, joka
velan tähden karkaa, on
rangaistuksen alainen. Velkoja tekee k:n,
jos hän äänestä, mikä hänellä on velkojain
kokouksessa, velalliselta, taikka tämän
puolesta toiselta on edustanut itselleen
erityistä etua taikka muuten velallisen
kanssa tehnyt välipuheen erityisestä,
itselleen tulevasta edusta (Rikoslaki
39:1-7). — Konkurssiselvitys,
konkurssipesän säädetyssä järjestyksessä
tapahtuva jakaminen velkojille. —
Konkurssisopimus, akordi (ks. t.). —
Konkurssisääntö ks. Konkurssi.
Konna, rupisammakko.
Konnanmarja (Actæa), leinikköisiin
kuuluva kasvisuku. Monivuotisia ruohoja,
joilla myrkylliset marjat. Suomessa yksi laji.
Konnetaabeli (ransk.), oik.
tallimestari, ratsuväen päällikkö; Ranskassa
myöh. koko maasotajoukon päällikkö,
arvossa ensim. mies kuninkaasta.
Konnevesi, Rautalammin reitin
pääjärviä, n. 40 km pitkä, pohjoisosa n.
1 km:n levyisen kannaksen erottama Keiteleestä.
Konnevesi, kunta Kuopion läänissä,
1921 erotettu Rautalammin kunnasta;
471,1 km2, 4,797 as. (1925).
Konnitsa, valtion omistama ent.
lahjoitusmaatila Pyhäjärven kunnassa (V. l.)
Kiimajärven luoteisrannalla. Jaettu
pikkutiloiksi. Valtion omistamalla
kantatilalla K:n maamieskoulu.
Konnivesi, n. 20 km pitkä järvi
Kymijoen vesistössä, suurin osa Heinolan
pitäjässä. K:een laskee Ruotsalainen
Jyrängön virtaa myöten ja K:sta alkaa
varsinainen Kymijoki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
