Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 695-696 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Korvatunturi-Koskenniemi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tasapainohäiriöitä ja useimmiten
täydellisen kuulon menetyksen.
Korvahermon taudeista ovat yleisimmät
hermostuneiden ja vähäveristen henkilöiden
korvansuhina sekä alituisessa
kolinassa työskentelevien henkilöiden
huonokuuloisuus. — K:n hoito
vaatii perusteellista asiantuntemusta,
varsinkin keski- ja sisäkorvan tautien.

Korvatunturi, Suomen itärajalla
Sodankylässä, Jaurijoen ja Nuortijoen
laaksojen välillä, n. 500 m yl. merenp.

Korvavaikku, korvavaha,
korvakäytävässä oleva rasva- ja
hikirauhasten erite, kellertävä,
kitkeränmakuinen, vahamainen.

Korvetti (ransk.), purjeilla kulkeva
sota-alus, jolla oli fregatin taklaus, mutta
oli sitä lähinnä pienempi. Tykit yläkannella.

Korvey, benediktiläisluostari
(822-1803), nyk. linna, Westfalenissa Höxterin
läheisyydessä. K:ssa oli Ruotsin apostoli
Ansgar munkkina.

Korybantit, kreik. tarustossa Kybelen
seuralaisia, jotka palvelivat jumalatarta
hurjalla tanssilla.

Koryfee (kreik.), alk. kuoron johtaja,
nyk. henkilö, joka jotenkin on johtavassa
tai määräävässä asemassa.

Kos, Italialle kuuluva saari
Vähän-Aasian lounaisrannikolla; 282 km²,
16,000 as.

Kosciuszko [kostsju’ško], Tadeusz
(1746-1817), puol. kenraali ja vapaudensankari.
Pohjois-Amerikan vapaussodassa Washingtonin
adjutanttina, taisteli venäläisiä vastaan 1792,
Puolan toisen jaon jälkeen diktaattorina
1794, joutui sam. v. haavoittuneena
venäläisten vangiksi, vapautettiin 1796.

Tadeusz Kosciuszko.

Kosegarten [kōzə-], Ludwig Theobul
(1758-1818), saks. runoilija. Teoksia: ,,Jucunde",
,,Gedichte", „Legenden".

Kosekantti (lat.), matem., lyh. cosec.,
sinin käänteisarvo. vrt. Trigonometria.

Kosemkina l. Narvusi, suom.
seurakunta Inkerinmaalla Laukaanjoen
alajuoksun ja Suomenlahden välisellä
niemimaalla.

Koser [kōzər], Reinhold
(1852-1914), saks. historioitsija. Pääteos:
„König Friedrich der Grosse".

Košer (hepr.), puhdas, sallittu; ruoka,
jota juutalaisten uskonsäännökset eivät
kiellä nauttimasta.

Koseria (ransk.), kevyt puhelu, kevyen
ja huvittavan puhelun muotoinen kirjallinen tyyli.

Košice, Kaschau (ks. t.).

Kosini (lat.), matem., lyh. cos.,
kulman kyljestä erotetun janan toisella kyljellä
olevan projektsionin suhde itse janaan.
vrt. Trigonometria.

Koskela, rautatieasema
Vilppulan-Mäntän radalla Vilppulan
kunnassa, 7 km Vilppulasta.

Koskelainen, Yrjö (s. 1885),
sanomalehtimies ja kirjailija. Ollut Uuden
Auran ja Iltalehden päätoimittajana,
nyk. Suomen Teollisuusliiton
sanomalehtitoimiston johtaja ja Suomen
Sanomalehtimiesten Liiton puheenjohtaja.
Teoksia: „Saaristoväkeä", „Littoisten
verkatehtaan historia".

Koskelot (Mergus), sälönokkaisten
lahkoon kuuluvia vesilintuja, joilla on
pitkä ja kapea, kellamaisten hammassälöjen
reunustama nokka, ja vahvasti koukistunut
yläleuan kynsi. Mainioita sukeltajia, syövät
kaloja. Suomessa 3 lajia: isokoskelo
(M. merganser), yleinen rannikolla,
varsinkin Pohjanlahden, sisämaassa harvinainen.
Pesä ontossa puussa. — Pikku- l. tukkakoskelo
(M. serrator), edellistä pienempi, yleinen
koko maassa sekä meren että järvien
rannoilla. Pesä pensaan alla tai kiven
kolossa, ks. myös Herna.

Pikkukoskelo. (L. Segerstrålen maalaus.)

Koskenkorva, rautatieasema
Seinäjoen-Kristiinankaupungin radalla
Ilmajoen kunnassa, 24 km Seinäjoelta, 88 km
Kristiinankaupungista.

Koskenkorva, Matti (s. 1880),
kuuluisa suom. hiihtäjä Haapavedeltä.
Voittanut m. m. Pohjoismaisissa Kisoissa 1909
ja 1913; useita Suomen mestaruuksia.

Koskenkylä, Forsby (ks. t.). —
Koskenkylänjoki, Forsbynjoki,
Uudellamaalla, laskee Pyhäjärvestä
Pernajanlahteen, 70 km pitkä.

Koskenniemi, Veikko Antero
(s. 1885), suom. kirjailija ja
kirjallisuudentutkija. Fil. kand. 1907, „Ajan"
päätoimittaja 1912-22, kotimaisen ja yleisen
kirjallisuuden prof. Turun Suomalaisessa
Yliopistossa v:sta 1921, sen rehtori v:sta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>