Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 697-698 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koskenniska-Koski

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1924. Teoksia: runokokoelmat „Runoja" (1906), „Valkeat
kaupungit" (1908), „Hiilivalkea" (1913), ,,Elegioja" (1917),
„Sydän ja kuolema" (1919), „Uusia runoja" (1924),
kertovat runoelmat ,,Hannu" ja „Nuori Anssi", romaani
„Konsuli Brennerin jälkikesä", matkakuvaukset „Kevätilta
Quartier Latin’issä" ja „Runon kaupunkeja", arvostelu-
ja esseekokoelmat „Kirjoja ja kirjailijoita" I-III,
„Roomalaisia runoilijoita" ja „Runouden kuvastimessa",
sekä kirjanen Musset’stä ynnä käännöksiä.

V. A. Koskenniemi.

Koskenniska l. Vuolenkoski,
koski Kymijoessa Konniveden eteläpäässä
(Iitin pitäjässä), missä joki puhkaisee
Pienen Salpausselän. 400 m pitkä, 1,5 m
korkea.

Koskenperkausjohtokunta, Suomea
varten 1799 perustettu virasto, toiminut
v:sta 1860 Tie- ja Vesikulkulaitosten ja
v:sta 1887 Tie- ja Vesirakennusten
Ylihallituksen nimellä.

Koskenpää, Senaatin päätöksellä
9/10 1912 Jämsän pohjoisosista
muodostettava pitäjä.

Koskensaaren o.-y., Petäjävedellä,
omistaa K:n koskien partailla lanka-,
honka- ja pärenaulatehtaan, tervatehtaan,
sahan; sitäpaitsi maatiloja.

Kosketin, mus., on norsunluinen tai
puinen laite, jota painamalla saadaan,
erityisen koneiston välityksellä, soittimesta
soimaan kulloinkin tarkoitettu sävel.
— Kosketinsoittimet, yhteisnimitys
koskettimilla varustetuille soittimille.
Paitsi yleisesti tunnettuja, pianoa, urkuja
ja harmonia, kuuluvat niihin myös
symbaali ja ksylofoni.

Koskettimet ks. Klaviatuuri.

Kosketus, kontakti, matem.
Jos kahdella eri käyrällä on yhteinen piste,
niin niillä saattaa olla tässä 1) eri
tangentti: käyrät leikkaavat toisensa;
2) yhteinen tangentti, käyrien välillä on
k.; 3) paitsi ensimmäistä derivaattaa
(ja sen mukana tangenttia) myös toinen,
kolmas j. n. e. derivaatta yhteinen. Kuta
useampi derivaatta on yhteinen, sitä
läheisempi on k.

Kosketusaisti, se puoli tuntoaistia,
jonka avulla aistimme kosketuksen kovuuden
ja laadun ja tiedämme, mitä paikkaa
ruumistamme kosketus kulloinkin kohtaa.

Kosketusmetamorfoosi, geol.,
kontaktimetamorfoosi (ks. t.).

Kosketussähkö. V. 1795 Voita teki
kokeen, josta näytti selviävän, että kaksi
metallia, koskettaessaan toisiinsa, tulee
erinimisesti sähköisiksi,; hän osoitti
edelleen, että eri aineet voidaan järjestää
jännitysketjuun (ks. t.), josta voidaan
päättää kumpi metalleista varautuu
positiivisesti. Nesteet eivät sovi tähän
ketjuun. Sähkövirta syntyy ainoastaan, jos
virtapiirissä on jokin neste. Volta antoi
ilmiölle nimen galvaaninen sähkö. Sittemmin
on osoitettu, että sähkövirta syntyy kem.
vaikutuksista. vrt. Galvanismi.

Kosketusvaikutus, katalyysi (ks. t.).

Koski on niin jyrkkä tai ahdas osa
joen uomaa, että vesi siinä virtaa
suurella nopeudella aaltoillen ja vaahdoten.
Jos k. on lyhyt ja äkkijyrkkä, on se
putous. Suomen putouksista on
mainittavin 8 m korkea Korkeakoski
Kymijoen itäisessä suuhaarassa. Tavallinen
putouskorkeus meillä on 1-2 m; k:t,
joissa on 3-4 m putousta, ovat jo
huomattavat, ja sellaiset, joissa sitä on yli
5 m, ovat harvinaisia. Suurin putouskorkeus,
57 m, on Oulujoen Pyhäkoskessa, mutta sen
pituus on n. 20 km. — K:n voima riippuu,
paitsi putouskorkeudesta H (m), myös
siitä vesipaljoudesta Q (m³/sek.),
mikä vesilaitokseen voidaan ottaa. Turbiinin
akselista saadaan silloin N = 10 X Q X H hevosv.
Maassamme lasketaan olevan n. 700 k:ea,
Lapin koskia ja lukuisia pikkukoskia (alle
1 m:n putouskorkeus) lukuunottamatta. Maamme
voimakkaimmat kosket ovat Oulujoessa. Kaikkien
koiskiemme voima arvioidaan n. 2,600,000
hevosvoimaksi keskiveden aikana. Keskivoimasta
on n. 1/5 käytetty teollisuuden hyväksi.
Suomen suurimpia koskia ovat

	hevosv. (keskimatalavesi)
Tornionjoki:
Vuoennonkoski . . .	28,229
Kemijoki:
Juukoski . . .	45,480
Vieremänkoski . . .	20,427
Pirttikoski . . .	20,747
Vastauskoski . . .	32,160
Valajankoski . . .	41,047
Petäjäkoski . . .	61,088
Narkauskoski . . .	55,139
Osauskoski . . .	23,100
Taivalkoski . . .	54,133
Oulujoki:
Niskakoski . . .	99,840
Ahmaskoski . . .	23,147
Sotkakoski . . .	25,752
Pyhäkoski . . .	197,317
Merikoski . . .	24,267
Kokemäenjoki:
Nokian l. Emäkoski . . .	33,493
Harjavallankoski . . .	21,997
Näsijärven vesistö:
Tammerkoski . . .	27,447
Kymi:
Voikankoski . . .	26,400
Kuusankoski . . .	38,000
Keltinkosket . . .	20,400
Anjalankoski . . .	32,400
Vuoksi:
Tainionkoski . . .	45,312
Linnankoski . . .	39,936
Imatra . . .	141,312
Kyyrönkoski . . .	21,504
Vallinkoski . . .	43,776
Räikkölänkoski . . .	68,471
Rouhialankoski . . .	57,469
Kiviniemenkoski . . .	23,471

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>