Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 751-752 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Krohn-Kroksnäs

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

„Siipirikko", „Emilie Bergbom". „Lea",
„Kulissien takaa". — Krohn, Ilmari
(s. 1867), J. K:n poika, säveltäjä.
V:sta 1918 musiikkitieteen prof.
Helsingin Yliopistossa, Söörnäisten suom.
seurakunnan urkuri v:sta 1911. Ottanut
osaa koraali- ja messusävelmistön
uudistukseen. Teoksia: „Suomen kansan
sävelmiä", „Musiikin teorian oppijakso"
(I, 1914; II, 1916; III, 1922),
sävellyksiä: ensim. suomenk. oratorio
„Ikiaartehet" (1912), ooppera „Tuhotulva" (1919;
kumpainenkin Hilja Haahden sanoihin),
kuoro- ja soololauluja y. m.
— Krohn, Julius (1835-88),
runoilija ja kansanrunouden tutkija.
Suomenkielen lehtorina Yliopistossa v:sta
1875, ylimäär. prof:na v:sta 1885. Julk.
runoja ja „Kuun tarinoita", toimitti kuvalehtiä.
Tieteellisiä teoksia: „Suomalaisen virsikirjan
historia", „Suomalaisen kirjallisuuden
historia" I (Kalevala), „Suomalaisen
kirjallisuuden vaiheet". K:n kansanrunouden
tutkimukset ovat meillä perustavaa laatua.
[Krohn, „Nuoren ylioppilaan kirjeitä" (1918);
Trast (1922); Sarlin (1926).]

Julius Krohn.

Kaarle Krohn.

— Krohn, Kaarle (s. 1863),
kansanrunouden tutkija, J. K:n poika.
Suom. ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen
prof,. v:sta 1908 (ylim. v:sta 1898), Suom.
Kirjallisuuden Seuran esimies v:sta 1917.
Teoksia: „Tutkimuksia suom. kansansatujen
alalta I", „Suomen suvun pakanallinen
jumalanpalvelus", „Kantelettaren tutkimuksia",
„Kalevalan runojen historia" (1903-10),
„Suomalaisten runojen uskonto", „Kalevalan
kysymyksiä". Tutkimuksillaan K. on suuresti
varmistanut käsitystämme Kalevalan
runojen alkuperästä,

Kroisos, Lyydian kuningas (n. 550
e. Kr.), kuuluisa rikkaudestaan; siitä
sananparsi „rikas kuin K."

Krokaani (ransk.), iso, monivärinen
sokerileivoslaite.

Kroketti (engl. ja ransk.). 1. Pallopeli,
jossa puunuijilla lyödään puupalloja kentälle
pystytettyjen rautalangasta taivutettujen
porttien läpi. — 2. Keittot. Kuorukka.

Krokotiilinkyyneleet, teeskennelty
itku tai suru.

Krokotiilinnahka, sellaisten
nahkalajien kauppanimi, joiden martiopuoli on
kuvioitu krokotiilinnahkaa muistuttavaksi.

Krokotiilinvartija (Pluvianus
œgypticus), pieni pohjoisafr. kahlaajalintu,
joka poimii krokotiilin selästä hyönteisiä ja
juotikkaita, uskaltautuupa sen kitaankin
ruokaansa etsimään.

Krokotiilit l. krokodiilit
(Crocodilia), matelijalahko: lämpimien
maiden vesissä eläviä, uimapyrstöisiä,
pitkäkuonoisia matelijoita, joiden ruumista
peittävät luulevyt ja sarveiskilvet. Syövät
selkärankaisia eläimiä, vaanivat esim.
juomaan tulevaa karjaa, sieppaavat
toisinaan ihmisenkin. Sydän 4-lokeroinen
(kammioiden välissä pieni aukko).
Tärkeimmät lajit: Afrikan järvissä ja
joissa elävä jopa 6 m pitkä Niilin k.

Niilin krokotiili.

(Crocodilus niloticus), Etu- ja Taka-Intian
rannikon suurista suistamoista merellekin
matkaava, edellistä suurempi deltta-k.
(C. porosus), Pohjois-Amerikan
eteläosien 4-5 m:n pituinen alligaattori
(Alligator mississippiensis),

Alligaattori.

Keski- ja Etelä-Amerikassa elävät, edellistä
pienemmät kaimaanit (Caiman),
Etu-Intian suurissa virroissa asustava,
holkkakuoinoinen, 5-6 m pitkä Gangeksen
gaviaali (Gavialis gangeticus).
Kuva ks. I os., p. 980.

Kroksnäs [krūksnēs], säterirustitila
Porvoon saaristossa, 8 km kaupungista.
J. L. Runebergin kesäasunto 1838-68.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>