Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kromaatit-Kromosomit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kromaatit, kromihapon suolat.
Kromaattinen („väritetty"; kreik.
khrōma = väri), mus. 1. K:t sävelet
johtuvat sävellajien runkosävelistä
korottamalla tahi alentamalla ne puoli
sävelaskelta. Nuottikirjoituksessa k. sävel
merkitään siten, että runkosäveltä vastaava
nuotti tilapäisesti varustetaan korotustani
alennusmerkillä. — 2. K. asteikko
sisältää, paitsi sävelalan 7 runkosäveltä,
vielä lisäksi 5 säveltä, joiden kautta
diatonisen asteikon kokoaskelet jakautuvat
puoliaskeliksi. — 3. K:t merkit,
korotus- ja alennusmerkit, milloin niitä
tilapäisesti käytetään (vrt. Sävellajit).
— 4. K:ssa sävelkulussa tavataan
diatoniseen asteikkoon kuuluvien
sävelten ohella myös k:ia säveliä, etenkin
peräkkäisissä 1/2-askelissa. — 5. K:ssa
musiikissa ovat vallitsevana
aineksena k:t sävelkulut sekä alinomaiset
äkkinäiset sävellaji vaihdokset.
Kromaattinen aberratsieni (kreik.,
lat.), se yksinkertaisen linssin
ominaisuus, että eriväriset säteet yhtyvät eri
polttopisteissä; tämän ilmiön seurauksia
on, että kuva tulee esim. kaukoputkessa
reunoiltaan sateenkaaren väriseksi ja
valokuvauskoneessa näkyvimpien (keltaisten)
säteiden mukaan tarkistettu kuva
tulee levyllä (johon vaikuttavat
etupäässä violettisäteet) epätarkka.
Kroman [krū-], Kristian
Frederik Vilhelm (s. 1846), tansk. filosofi
ja kasvatusopillinen kirjailija; julk.
m. m. „Korkeamman kouluopetuksen
tarkoituksesta ja välikappaleista" (suomen.).
Kromatiini (kreik.), soluntumassa oleva
aine, joka erinäisillä väriaineilla värjäytyy
selvästi (n. s. akromatiinin
värjäytyessä heikosti) ja joka solun
valmistuessa jakautumaan keräytyy n. s.
kromosomeiksi l. väririhmoiksi.
Kromatoforit (kreik.). Eläint.
Väriainetta sisältäviä soluja useiden eläinten
(esim. kameleontin) ihossa. Aiheuttavat
supistueasaan ja laajetessaan näiden
eläinten värinmuutokset. — Kasvit.
Värihiukkaset (ks. t.).
Kromi, metallinen alkuaine, kem.
merkki Cr, at.-p. 52,0. Esiintyy
luonnossa k.-rautakivenä. Valmistetaan
pelkistämällä oksidia sähköuunissa tai
aluminium jauheella (Goldschmidtin
menetelmä). Kiiltävä, ilmassa
ruostumaton. Käytetään teräksen
lejeeraukseen. Yhdistyksissään se esiintyy
joko metallisena tai happoa
muodostavana. Edellisistä huomattavin on
k.-aluna, KCr(SO4)2, jota käytetään peittana
ja parkitteena, jälkimmäisistä kromaatit
ja bikromaatit, joista kaliumbikromaatti
on tärkeä hapetin. Useita k.-yhdistyksiä
näytetään väriaineina: k.-kelta on
lyijy-, sinkkikelta sinkki-kalium-,
baryyttikelta barium-,
kadmiumkromikelta kadmium-,
k.-punainen (emäksistä) lyijykromaattia;
k.-vihreän nimellä käy useita
k.-yhdistyksiä, m. m, trioksidi, keltainen
ultramariini l. k.-oranssi on
sinkki- ja kalsiumkromaatin seos.
Kromigelatiini, kromiliima (ks. t.).
Kromiitti, kromirautakivi
(FeCr2O4), yleisin krominpitoisista
kivennäisistä; musta, K:sta tehdään
kromiväriaineet ja muut kromivalmisteet.
Suomen serpentiinikivissä <se on pieninä
oktaedreina yleiseen levinnyt,
vuolukivessä se on säännöllinen aines.
Kromikypsytys, kromiparkitus,
nahan kypsytys kromiyhdistyksillä.
Krominahka on lujempaa ja sekä vettä
että lämpöä vastaan kestävämpää kuin
parkittu nahka.
Kromiliima, kaliumbikromaatin ja
liiman seos; tulee valon vaikutuksesta
liukenemattomaksi. Käytetään
valokuvauksessa ja valopainossa.
Kromiparkitus, kromikypsytys (ks. t.).
Kromirautakivi, kromiitti (ks. t.).
Kromiteräs, kromia sisältävä
erikoisteräs. vrt. Teräs.
Kromofori (kreik.), atomiryhmä
(nitroatsoryhmä), joka orgaanisen yhdistyksen
molekyylin osana tekee yhdistyksen väriaineeksi.
— Kromogeenit, orgaaniset yhdistykset,
jotka sisältävät kromoforiryhmän.
Kromoliitti (kreik.), kova lasittamaton
kiveistavara, koristesyvennykset täytetty
värillisillä aineilla.
Kromoplastit (kreik.), kasvit.,
rusohiukkaset. ks. Värihiukkaset.
Kromopsia (kreik.), eräissä
silmätaudeissa ja myrkytystapauksissa sekä
joskus harha-aistimuksissa ilmenevä värien
erheellinen aistiminen.
Kromosfääri (kreik.) ks. Aurinko.
Kromoskooppi (kreik.), kolorimetri (ks. t.).
Kromosomit (kreik.), väririhmat,
tuman kromatiinista (ks. t.) solun
jakautuessa muodostuneet rihmat tai sauvaset,
jotka matemaattisen tarkoin jakautuvat
tytärtumien kesken. K:n luku, koko ja
muoto on kunkin eliölajin soluissa sama,
mutta erilainen eri lajien soluissa; luku
vaihtelee kahdesta moneen sataan. K:ja
pidetään periytyväisyyden välittäjinä.
vrt. Solu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
