Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kulmanopeus-Kulta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kulma, kahden samasta pisteestä
lähtevän säteen rajoittama tason osa. Säteet
ovat k:n kyljet, niiden leikkauspiste
sen kärki. K:n suuruuden määrää se,
kuinka suuren osan koko kierroksesta
säde muodostaa, kääntyessään toiselta
kyljeltä toiselle. Täyttä kierrosta
vastaa täysi k., puolta kierrosta
oiko-k., neljäsosaa suora k.; 1/90
suorasta k:sta on aste (°), sen 60:s
osa minuutti (’), tämän 60:s osa
sekunti ("). Uudemman järjestelmän
mukaan suora k. jaetaan 100 asteeseen,
aste sataan minuuttiin, minuutti sataan
sekuntiin. Kaksi k:aa, joiden summa on
suora k., ovat komplementti-k:ia,
suplementti-k:ien summa on oiko-k.,
eksplementti-k:ien täysi k.
Jos suplementti-k:illa on yhteisenä kärki
ja eriniminen kylki, niin ne ovat vierus-k:ia.
Suoraa pienempi k. on terävä, suurempi
tylppä; teräviä ja tylppiä k:ia
sanotaan yhteisnimellä vinoiksi.
Oikokulmaa pienempi k. on kovera, sitä
suurempi kupera. — Korkeammassa
matematiikassa käytetään k.-yksikkönä
n. s. absoluuttista k.-yksikköä,
s. o. sitä kulmaa, jota vastaava kaari on
säteensä pituinen; tämä on 57° 17’ 44,8".
— Kahden tason välisen diedri- l. kaltevuus-k:n
mitta on se kulma, mikä syntyy näiden
normaalilelkkauksessa (kohtisuorassa
poikkileikkaustasossa).
Kulmanopeus, kiinteän pisteen tai
akselin ympäri pyörivän kappaleen
pyörimisnopeuden ilmaus, se kulma, minkä
kiinteä säde kääntyy aikayksikössä;
ilmoitetaan yleensä absoluuttisissa
kulmayksiköissä (ks. Kulma).
Kulmarauta, kankirauta, jonka
poikkileikkaus on suorakulman muotoinen. —
Kulmarumpu, kulmanmittauskoje, ontto
silinteri, jossa on tähtäysrakoja. —
Kulmavipu, kaksivartinen vipu, jonka
varret muodostavat kulman (useimmiten
suoran); myös niveltanko, jonka avulla
saadaan aikaan puristusta paino-, lävistys-
y. m. koneissa.
Kulmbach [-bah], kaup. Baijerissa,
Mainin lähde joen varrella; panimoteoll. 10,000 as.
Kulmbach [-ah], Hans von
(n. 1476-1522), oik. Süss, saks.
taiteilija, Nürnbergissä Dürerin oppilaita.
Teoksia: „Tucherin alttari".
Kulminatsioni (lat.), korkein kohta
kappaleen liikunnassa; tämän saavuttaminen.
Taivaankappaleen k. on sama kuin sen kulku
meridiaanin kautta.
Kulnev [-ef], Jakov Petrovitš
(1764-1812), ven. kenraali, Mukana Suomen
sodassa 1808-09, jolloin tuli tunnetuksi
urhoollisuudestaan ja ritarillisuudestaan;
„vänrikkien" sankareita.
Kuloaari (ransk.), salakäytävä,
sivukäytävä, läpikäytävä, käytävä.
Kuloi, n. 300 km pitkä joki
Pohjois-Venäjällä; laskee Vienanmeren
suuhun.
Kulosaari, Brändö (ks. t.).
Kulovalkea. K:ita esiintyy keväällä,
kun aurinko ja tuuli ovat kuivanneet
maan pintaa peittävän kuolleen ruohon
ja risut, mutta erittäin runsaasti niitä
on keskikesällä, kun metsän sammal- ja
jäkäläpeite on ehtinyt kuivaa. K:n
syttymisen voi aiheuttaa salama, veturin
kipuna tai varomaton tulenkäsittely
metsässä. K. alkaa tavallisesti
maa- eli pintatulena,
joka pääasiallisesti kulkee maanpinnan
kuivassa peitteessä, mutta voi kovan
tuulen ja suotuisien olosuhteiden
vallitessa muuttua n. s. latvatuleksi,
joka kulkee nopeasti ylhäällä puiden
latvuksissa ja esiintyy vain havumetsissä.
Toisinaan, esiintyy n. s. suopaloja,
jolloin ojitetut suot palavat kytemällä.
Vahinkoa pintakulo aiheuttaa hävittämällä
taimet ja osan ruokamultaa ja erittäinkin
kuuset kärsivät kuumuudesta ja kuolevat,
mänty paksun kuorensa vuoksi kestää
paremmin. Latvatulena esiintyvä k. tuhoaa
pahasti metsän. — K:t ovat vaikuttaneet
huomattavalla tavalla metsiemme
kehitykseen: kuusi on kulojen
vaikutuksesta hävinnyt ja sijaan on tullut
mänty: 80-90 % maamme mäntymetsistä
arvellaan nousseen paloaloille. Parhaimmilta
kasvumailta on männynkin täytynyt
väistyä ja sijaan on tullut koivu. —
Kruununmetsissä on vuosina 1918-23
sattunut keskimäärin 94 paloa v:ssa ja
palanut keskimäärin 1,589 ha:ia v:ssa. —
K:n sammutustyössä koetetaan etupäässä
rajoittaa tulen levenemistä avaamalla
palolinjoja, sytyttämällä vastavalkeita
j. n. e. Osanottovelvollisuudesta on
määräyksiä voimassaolevassa metsälaissa.
Kulovesi, jokimainen (16,5 km pitkä,
n. 2 km leveä) järvi Satakunnassa. Siihen
laskee Nokianvirta idästä ja Kyrösjärven
reitti pohjoisesta. K:n jatkona lännessä
on Kautavesi, josta Kokemäenjoki alkaa.
Kulsiala, keskiaikainen hallintopitäjä;
käsitti Längelmäen, Tyrvännön ja osan Pälkäneestä.
Kulta, jalometalli, kem. merkki Au,
at.-p. 197,2, om.-p. 19,3. Ainoa puhtaana
keltainen metalli, ohuina levyinä
läpikatsoen vihreä. Kolloidina punainen
(rubiinilasi; Cassiuksen kultapurppura,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
