Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 781-782 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kulta-aika-Kultainen talja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Maailman kullantuotanto 1910—1915, maant. katsaus.

posliiniväri). Puhtaana metalleista
taottavinta, pehmeää kuin lyijy. Sulamisp.
1063°. Ei vahingoitu ilmassa eikä liukene
voimakkaihinkaan happoihin, kuningasvettä
lukuunottamatta. Luonnossakin miltei
yksinomaan pelkkänä. K:n yhdistyksistä
k.-kloorivetyhappoa
(HAuCl₄+H₂O) käytetään
valokuvauksessa, k.-syaanivetyhappoa
[HAu(CN)₂] galvaanisessa
kultauksessa. K. lejeerautuu helposti
hopean, kuparin, elohopean, tinan, lyijyn
ja sinkin kanssa. Lejeerauksilla suuri

Kullantuotannon vaihtelut 1800-1923.

käytäntö (raha ja koriste-esineet).
K.-esineiden valmistus on useimmissa
maissa valtion tarkastuksen alaisena. Ne
varustetaan virallisilla leimoilla (vrt.
Kultasepän leimat). K:aa on,
usein hopeansekaisena, kvartsisuonissa ja
liettymäkerroksissa, joihin se on joutunut
kivilajien rapautuessa, Unkarissa,
Siebenbürgenissä, Uralissa, Siperiassa,
Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Austraaliassa.
Suomessa on huomattavammin kultaa saatu
Ivalojoen sorasta. K. erotetaan joko
yksinkertaisesti huuhtomalla (vrt.
Kullanhuuhdonta) tai antaen
virran viedä kullanpitoista soraa
amalgamoitujen kuparilevyjen yli,
joihin kulta amalgamoituu. Amalgaama
raaputetaan kuparilevyistä, elohopea
tislataan siitä pois, k. jää. Jätteistä,
jotka sisältävät pieniä määriä k:aa, tämä
saatetaan liuokseen kaliumsyanidin tai
kloorin avulla ja erotetaan elektrolyyttisesti
tai ferrosulfaatilla. — K. on metalleista
aikaisimmin tunnettu. Sen harvinaisuus
ja sopivaisuus koriste-esineihin aiheuttivat
sen suuren arvon. Nyk. sen käyttö arvon
mittana pitää sen korkeata arvoa yllä;
sen vuoksi k:aa käytetään tekniikassa
vähän sen edullisista ominaisuuksista
huolimatta.

Kulta-aika, hyvin yleisesti eri
kansojen keskuudessa ja eri aikakausina
esiintyvä mielikuva kaukaiseen
muinaisuuteen sijoitetusta aikakaudesta, jolloin
oikeus vallitsi maan päällä, jolloin luonto
vaivatta antoi kaikille antimiaan, jolloin
ihmiset elivät viattomina ja onnellisina.

Kultahuuhde, valok.,
päivänvalokopioiden väritysneste.

Kultahäät, häiden 50:s vuosipäivä.

Kultainen bulla, oik. jokainen
kultaisella bullalla, s. o. sinetillä, varustettu
asiakirja. Tärkein on keisari Kaarle IV:n
1356 julkaisema valtioasetus, jossa m. m.
säädettiin keisarinvaalista ja vaaliruhtinaiden
oikeuksista. — Kultainen hordi,
Kultainen orda (ks. t.). — Kultainen jako,
kultainen leikkaus (sectio aurea),
matem., janan jako jatkuvaan suhteeseen,
s. o. niin, että janan suhde sen isompaan
osaan on = isomman osan suhde pienempään;
lähes sama kuin 8:5. Taiteessa on k:n j:n
mukaisilla suhteilla tärkeä sija.
— Kultainen luku, luku, joka ilmoittaa,
monesko kyseellinen vuosi on kuunjaksossa
(ks, t.). — Kultainen orda, mongol.
Tšingis-kaanin pojanpojan Batun n. 1240
perustama valtakunta, joka käsitti Venäjän,
Mustanmeren pohjoispuoliset alueet ja
Aral-järven ympärillä olevat maat, tunnettu
myös Kaptšakin l. Kiptšakin kaanikuunan
nimellä. Pääkaupunki Sarai.
Hajaantui 1400-luvulla, — Kultainen sarvi.
1. Bosporista luoteeseen pistävä lahti. vrt.
Konstantinopoli. — 2. Vladivostokin
satamalahti. — Kultainen talja. 1. Kreik.
tarustossa kultainen oinaantalja, jonka
noutaminen Kolkiista oli argonauttien
retken (ks. t.) tarkoituksena. — 2. Itäv.
ja esp. ritarikunta, perust. 1429.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>