Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 785-786 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kultarinta-Kultaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kultarinta (Chloropeta hippolais),
kerttusten heimoon kuuluva pieni, kellanvihreä
lintu. Joks. harvinainen Etelä- ja Keski-Suomen
lehdoissa ja puistoissa. Hyvä laulaja.

Kultasade (Cytisus), hernekasvien
heimoon kuuluva. Välimeren maista kotoisin
oleva kasvisuku. C. laburnum,
Suomessakin koristuskasvina viljelty
keltakukkainen pensas.

Kultasepän leimat. Kaikki kulta- ja
hopeatavarat, jotka sisältävät alimman

Suomen kultaleimaus (vasemmalta oikealle): Suomen Kultaseppä o.-y:n tavaramerkki, tarkastusleima, puhtausilmoitus (969:1000), Helsingin vaakuna, vuosimerkki (1913).

sallitun murto-osan jalometallia (585
osaa kultaa, 813 osaa hopeaa 1000:sta),
on varustettava viidellä leimalla:
1) valmistajan nimileima tai tavaramerkki,
2) tarkastusleima (kruunu), 3) puhtauden
määrä tuhannesosissa (kultaesineissä
soikealla, hopeaesineissä suorakulmiopohjalla;
viimeksimainituissa kirjain H),
4) valmistuspaikan vaakuna, 5) n. s.
vuosikirjain. Vaosikirjaimina käytetään
aakkosten 24:ää kirjainta, A-I, K-Z,

Ruotsin hopealeimaus: Kalmarin vaakuna, valmistajan nimikirjaimet, vuosimerkki (1766), tarkastusleima (Ruotsin kolme kruunua).

joilla on merkitty vv. 1810-1833. 1834
merkitään A2, 1858 — A3, 1882 — A4, 1906
— A5 j. n. e., 1926 — V5. — Ruotsin
vuosikirjainjärjestelmä alkaa 1759
— A, 1783 — A2, 1807 — A3, j. n. e.;
se oli meillä käytännössä vuoden 1809
loppuun (Asetus kulta- ja hopeateosten
tarkastusleimauksesta 28/3 1925).

Kultasepäntaide käyttää työaineinaan
kultaa, hopeaa, kuparia, pronssia,
rautaa, tinaa, uushopeaa, joita käsitellään
takoen, valaen tahi levyistä pakottaen.
Viimeistelyssä käytetään kiilloitusta,
siselointia (ks. t.), kaiverrusta ja
väritystä. Ohutta metallilankaa
taivuttelemalla kuvioiksi kultaseppä muodostaa
filigraaneja (ks. t.), ja kun rautaesineen
pintaan lyödään kuviopiirtoja ja niihin
hakataan kultalanka täytteeksi, syntyy
taušeeraus (ks. t.) l. damaskeeraus.
Työaineina on vielä jalokivet, puoli jalokivet,
niistä tehdyt veistokset (kameet), sekä
vielä helmet, sulatusemalji, nielloemalji.
koralli, norsunluu, näkinkuori, hienompi
lasikin. Varsinkin sulatusemaljia ja
nielloa ovat kultasepät varhaisista ajoista
käyttäneet jalojen metallien koristeluun.
Emalji sulatetaan erivärisenä
metallipintaan tehtyihin syvennyksiin tai
aitauksiin. Keskiajan lopulla keksitään
sulatusemaljin käyttö metallipinnan
maalaamiseen yhtenäisellä emaljipeitteellä.

Ejbyn kalkki.

B. Cellini: Frans I:n suola-astia.

Kultainen kannu Padovasta.

Kultasieni, huokoinen, hampaitten
paikkaukseen käytetty kulta, jota
saadaan kultakloridiliuoksesta
oksaalihapolla.

Kultasiipi (Polyommatus),
päiväperhossuku; koiraksen siivet päältä
punakeltaiset, sinipunaiselle vivahtavat,
etusiipien ulkoreuna musta; naaraksen
etusiivet päältä mustatäpläiset.

Kultaus, esineiden peittäminen
hienolla kultakerroksella. Levy- l.
lehti-k:ssa kiinnitetään ohut (0,0001 mm)
kultalehti liimalla tai vernissalla esineen
pinnalle. Tuli-k:ssa sivellään esineelle
kulta-amalgaamaa; kuumennettaessa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>