Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kultainen vasikka-Kultaranta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
— Kultainen vasikka ilmaisi 2 Moos. 32
mukaan Israelin luopumista Jumalasta. K:ta
v:aa palveltiin Efraamissa Jerobeamin ajoista
ja tämän kuvan palveleminen levisi Judeaankin.
Kuvaannollisesti k. v. merkitsee rahanhimon
epäjumalaa.
Kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos,
rahapajaan yhdistetty tarkastuslaitos,
jonka tehtävänä on huolehtia kulta- ja
hopeateosten tarkastusleimauksesta
(Valtioneuvoston päätös 30/4 1925).
Kultajänis, aguti (ks. t.). —
Kultakala (Carassius auratus),
kourin sukuinen karppikala, jota kauniin
värinsä vuoksi pidetään akvaario- ja
lammikkokalana. Useimmat punaisia tai
täplikkäitä; lukuisia värimuunnoksia (m. m.
hopeanvalkoinen ,,hopeakala"). Kotoisin
Kiinasta ja Japanista.
Kultakanta (engl. gold standard)
on olemassa silloin, kun kulta on maassa
käypä laillinen maksuväline ja ainoa
arvonmitta. Ennen maailmansotaa k.
oli vallalla useimmissa maissa. Suomessa
sen saattoi voimaan laki 8/8 1877.
Maailmansodan aikana k. lakkautettiin
yleensä kalkissa maissa. Ensimmäisenä
sen palauttivat Yhdysvallat 1919, Ruotsi
1924, Suomi 1 p:stä tammik. 1926
(Rahalaki 21/12 1925).
Kultakloridi, kultakloorivetyhappo
(ks. Kulta); myös vedetön kullan ja
kloorin yhdistys (AuCl3).
Kultakoe, kulta-hopea- ja
kulta-kupari-lejeerausten kullanpitoisuuden
määrääminen. Suoritetaan likimäärin
raapimalla tutkittavalla kappaleella
koetinkiveä ja vertaamalla siten
syntyneiden viivain väriä pitoisuudeltaan
tunnettujen kultakappaleiden raapiessa
jättämien viivojen väriin. Tarkempi on
kappelikoe (ks. t.).
Kultakuoriainen (Cetonia),
lehtisarvisten heimoon kuuluva
kovakuoriais-suku; kömpelönnäköisiä, vihreän
metallinhohtoisia kovakuoriaisia, jotka
lentävät levittämättä peitinsiipiään. Elävät
kukissa, joiden hentoja osia syövät.
Toukka elää muurahaiskeoissa.
Kultala, Suomen valtion kullanhuuhdonta-asema
Ivalojoen pohjoisrannalla, Inarin pitäjän eteläpäässä,
Porttikosken rinteellä; per. 1870. K. on ollut jo
kauan suljettuna.
Kultalakka (Cheiranthus cheiri),
ristikukkaisten heimoon kuuluva keltakukkainen,
hyvätuoksuinen koristekasvi.
Kultamakrilli (Coryphæna hippurus),
toista metriä pitkä, 15-20 kg:n painoinen,
Atlantin ja Välimeren ulapoilla elävä, kauniin
monivärinen ja metallinhohtoinen petokala.
Kultamyyrä (Chrysochloris inaurata),
etelä-afr. hännätön ja sokea, n. 12 cm
pitkä myyrä, jonka metallinhohtoinen
turkki vivahtelee monivärisenä.
Kultapistiäiset (Chrysidæ), kauniin
metallinhohtoisia pistiäisiä; elävät
kukissa, aidoilla ja muureilla; naaras
laskee munansa muiden pistiäislajien
kammioihin, joissa kultapistiäistoukat syövät
sekä ruokavarastot että kammioissa
asuvan toukan.
Kultapronssi, oikea k., hieno
kultajauhe, jota käytetään maalaukseen.
Tavallisesti käytetään k:n nimellä jonkun
kullanvärisen kuparilejeeringin jauhetta.
Kultarannikko, Kultaranta (engl.
Gold Coast), engl. siirtomaa
Länsi-Afrikassa, Ylä-Guineassa,
Norsunluurannikon ja Togomaan välillä. Paitsi
varsinaista K:oa (60,300 km2, 1,175,000 as.)
kuuluu K:n siirtomaa-alueeseen rannikosta
pohjoiseen oleva Ašanti (ks. t.)
ja tämän pohj.-puolella oleva Pohjoisterritorio,
yht. n. 204,000 km2, 2,120,000
as. Hallinnollisesti on K:oon liitetty
Englannin huostaan joutunut osa
Saksan entistä Togomaata. Tärkeimmät
K:n tuotteet ovat kaakao, kulta, kolapähkinät,
palmuöljy. Hallintokaup. Accra.
Kultaranta, kartano Naantalin
maaseurakunnassa, Luonnonmaan saarella.
Presidentin kesäasunto v:sta 1920.
Maaniviljelysneuvos A. Kordelin (ks. t.)
rakensi K:aan vastapäätä Naantalia prof.
L. Sonckin piirustusten mukaan 1916
valmistuneen palatsimaisen huvilan.
Puutarha kasvihuoneineen huomattava.
K. lahjoitettiin Turun Suomalaiselle
Yliopistoseuralle, joka puolestaan luovutti
sen valtiolle Ison-Heikkilän (ks. t.)
omistusoikeutta vastaan. — 2. Sama kuin
Kultarannikko (ks. t.).
 |
Kultaranta. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
