Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 827-828 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kursivoida-Kustaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kursiivi (ransk.), oikealle kalteva
kirjoitus tai paino, vinokirjoitus: kursiivi.
— Kursiivikirjoitus, kuvakirjoituksessa
(esim. hieroglyfeissä) käytetyt yksinkertaisemmat,
jokapäiväisessä käytössä esiintyvät merkit.
— Kursivoida, muuhun tekstiin kursiivilla
painattaa erinäisiä sanoja.

Kursk, kaup. Keski-Venäjällä, Tulan
ja Pultavan keskivälillä. 85,000 as.

Kursokone, jyrsinkone (ks. t.).

Kursori (lat.), yliopiston
palveluskuntaan kuuluva henkilö.
— Kursorinen lukeminen,
nopea pääkohdittainen lukeminen.

Kurssi (ransk.), kulku, suunta,
oppimäärä. — Kaup. Rahojen ja arvopaperien
markkinahinta. Pari-k. on yhtä kuin
nimellisarvo. — Kurssierotus, osto- ja
myyntikurssin välinen erotus. vrt. myös
Pakkokurssi ja Vekselikurssi.

Kurt, And. Kurt & Co, Ab.,
puutavaraliike, v:sta 1911 W. Rosenlew & Co
Ab:lla.

Kurtén [-tē’n], Anders Joachim
(1836-99), kauppaneuvos, Vaasan Osakepankin johtaja
1878-99, porvarissäädyn jäsen 1872-97, puhemies
1885-97. — Kurtén, Uno (s. 1845),
Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja 1881-1925.

A. J. Kurtén.

Kurth, Ernst (s. 1886), itäv.
musiikkitieteilijä, prof. Bernissä. Teoksia:
„Grundlagen des linearen Kontrapunkts",
„Einführung in Stil und Technik von Bachs
melodischer Polyphonie".

Kurtiini (ransk.), linnoituksen
vallinsarvien välissä oleva osa linnoituksen
vallia.

Kurtiisi (ransk.), mielistelevä
kunnianosoitus; liehakoiva käytös vars.
naista kohtaan; hakkailu. Verbi:
kurtiseerata. — Kurtisaani,
kiemaileva puolimaailman nainen.

Kurttusieni (Sparassis crispa),
haarukkasieniin kuuluva harvinainen,
maukas ruokasieni.

Kurttutauti, useiden sellaisten
kasvitautien yhteisnimitys, joissa lehdet
tulevat kurttuisiksi. Kurttuisuus johtuu
useimmiten siitä, että lehtisuonet ovat
liian aikaisin lopettaneet pituuskasvunsa
ja siten jääneet liian lyhyiksi.

Kuru, kunta Hämeen läänissä, Satakunnan
itäosassa, Näsijärvestä luoteeseen;
759,1 km², 5,627 as. (1925).

Kuruc [-uts], nimitys, jota vars. 1600
luvulta käytettiin niistä unkarilaisista,
jotka taistelivat vapautensa ja uskonsa
puolesta itävaltalaisia vastaan; myös
yleensä vallitsevien valtiollisten olojen
vastustaja.

Kuruuliset virkamiehet, muin.
Roomassa eräät korkeammat virkamiehet
(konsulit, prætorit, kuruuliset ediilit,
censorit), joilla oli oikeus käyttää
erityistä virkatuolia (sella curulis).

Kurva (lat.), kaari, mutka.

Kurvimetri, koje kaarevan viivan
pituuden määräämiseksi: varren päässä
olevassa akselissa pyörii pienihampainen
pyörä, jonka täysien pyörähdysten luvun
ilmoittaa kellokoneistoa muistuttava
lukijalaite.

Kuskukset (Phalanger),
Pohjois-Austraaliassa, Uudessa-Guineassa ja
lähisaarilla eläviä kissankokoisia, kiipeileviä
puoliapinain kaltaisia pussieläimiä,
Täplikäs k. (Ph. maculatus)
tunnetuin laji.

Kusnetsk, Kuznetsk (ks. t.).

Kusnezov, Kuznetsov (ks. t.).

Kusso, erään Abessiiniassa kasvavan
ruusukasvin (Hagenia abyssinica)
kuivatut emikukat; käytetään heisimatolääkkeenä.

Kustaa (ruots. Gustav), Ruotsin ja
Suomen kuninkaita. — 1. K. I Vaasa
(1496 t. 1497-1560). Panttivankina
Tanskassa 1518-19, pakeni Lyypekkiin ja
Ruotsiin. Tukholman verilöylyn jälkeen,
jossa hänen isänsä, valtaneuvos Eerik
Juhananpoika Vase mestattiin, K. V.
pakeni Taalainmaahan ja nostatti siellä
kansan kapinaan. Valittuna valtakunnan
päälliköksi ja elok. 1521 valtakunnanhoitajaksi
K. V. Lyypekin avulla voitti
tanskalaiset ja pakotti Tukholman
antautumaan 1523. Vähää ennen hänet oli
valittu kuninkaaksi. Saamansa avun
takia Ruotsi joutui taloudelliseen
riippuvaisuuteen Lyypekistä, mutta vapautui
siitä kreivisodassa (ks. t.). Parantaakseen
valtion taloutta ja murtaakseen kat.
kirkon vaikutusvallan K. V. liittyi
uskonpuhdistukseen (Vesteråsin valtiopäivät
1527). Valtion talouden K. V. saattoi
oivalliseen kuntoon pitäen samalla huolta
omistakin eduistaan. Hän kehitti
elinkeinoja koettaen saada ruotsalaiset
purjehtimaan laivoillaan ulkomaille, perusti
Helsingin ja edisti uudisasutusta
Suomessa, uudisti hallintoa ja hoiti
valtakuntaansa kuten isäntä taloaan.
Kuninkaan toimenpiteet herättivät us.
tyytymättömyyttä ja kapinoitakin (vrt.
Dacke, Taalain kapinat), mutta
ne kukistettiin. V. 1544 Ruotsi tuli
perintövaltakunnaksi. Testamentissaan K. V. antoi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>