Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 869-870 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kyröskoski-Kytkin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kyröskoski, koski Kyrösjoen
alkuosassa, 180 m pitkä, 20,3 m korkea,
17,000 hevosv. Sen partaalla Kyröskosken
puuhiomo ja paperitehdas (puuhiomo,
massa- ja paperitehdas sekä sähkölaitos),
jonka omistaa Hammarén & C:o.

Küssnacht [kysnaht], Küssnach,
kylä Sveitsissä, Schwyzin kantonissa,
Vierwaldstätter-järven rannalla. Wilhelm
Teliin muistopatsas ja lähistössä Teliin
kappeli palkalla, missä tarina kertoo
Gesslerin saaneen surmansa.

Kyssäkaali, kaalirapi. ks. Kaali.

Kyssätoukka, työmehiläiskennossa
kasvava koirasmehiläistoukka.

Kysta l. cysta (kreik.). 1. Eläint.
Kotelorakko, jonka sisässä alkueläimet,
loismadot ja niiden toukat ja eräät
pienet vesieläimet ovat suojattuina
epäedullisten ulkonaisten olosuhteiden
vallitessa. — 2. Lääket. Eri syistä
aiheutuva kasvainrakko. — Kystiitti
(cystitis), virtsarakon tulehdus.
— Kystoskooppi, virtsarakon tutkimiskoje:
päästään käyrä metalliputki, jonka kärjessä pieni
sähkölamppu ja lähellä kärkeä putken
seinässä ikkuna, jossa lasiprisma; itse
putkessa on linssejä kuten kaukoputkessa.
— Kystoskopia, virtsarakon sisäpinnan
tarkastus kystoskoopilla.

Küstrin, teoll.-kaup. ja linnoitus
Brandenburgissa, Preussissa, siinä missä
Warthe laskee Oderiin. 20,000 as.

Kysymysmerkki, välimerkki (?), jota
käytetään suoran kysymyksen sisältävän
lausejakson jäljessä. Yksi tai useampi
peräkkäinen sulkuihin pantu k. osoittaa,
että kirjoittaja epäilee k:n edellä olevan
sanan tai lausuman oikeellisuutta tai totuutta.

Kysymyspäivä, se päivä, jolloin
ev.-lut. seurakunnan papin, lukkarin tai
urkurin vaaliin nähden vaalintoimittaja
kysyy m. m., onko seurakunnalla mitään
muistuttamista ehdolle pantuja vastaan
ja jolloin seurakunnalla on tilaisuus
pyytää papinvirkaan neljättä vaalisaarnaajaa
(Kirkkolaki 6/12 1869, §§ 198-202
muutettuina lailla 25/6 1918, 203 §, 204 §
muutettuna lailla 25/6 1918, 205 §,
muutettuna lailla 23/1 1925, 206 §, 207 §,
muutettuna lailla 25/6 1918 sekä §§ 273-275
muutettuina lailla 25/6 1918).

Kysyntä, taloust., hyödykkeiden
haluaminen, myös haluttujen hyödykkeiden määrä.

Kytera (it. Cerigo), eteläisin Joonian
saarista, lähellä Peloponnesoksen eteläkärkeä.
K. oli kreik. mytologiassa Afroditen
(„Kytereian") syntymäsaari; 1700-luvun
runoudessa = lemmen saari.

Kytkentä. 1. Mekaaninen k. ks. Kytkin.
— 2. Sähköopissa johto (virtapiirin eri osien
saattaminen yhteyteen keskenään. Jos merkitsemme
eri osien yhdistyskohtia, kohtioita l. napoja,
kirjaimilla A ja B, niin saadaan

Yl.: sarjakytkentä. Al.: rinnakkaiskytkentä.

rinnakkais-k., jos kaikki A-kohtiot
yhdistetään keskenään ja kaikki B-kohtiot
keskenään, ja sarja-k., jos jokaisen osan
A-kohtio yhdistetään toisen osan
B-kohtioon. Milloin jokin johtopiirin osa
usein on kytkettävä ja jälleen katkaistava
virtapiiristä, käytetään erikoisia kytkimiä l.
katkaisijoita (ks. t.). — 3. Kahden
(mekaanisen tai sähkömagneettisen) värähtelevän
ryhmän k. on sellainen yhteys näiden ryhmäin
välillä, että värähtely toisessa ryhmässä
synnyttää värähtelyjä toisessa. Kahden
mekaanisesti värähtelevän ryhmän välillä
muodostaa k:n kimmoisa kappale, jossa
kummankin ryhmän värähtely saa aikaan
muodonmuutoksia. Sähköisesti värähtelevien
ryhmäin k:n muodostaa yhteinen kapasiteetti
tai itseinduktsioni tai näiden keskinäinen
induktsioni.

Kytkin, kytky, koneenosa, jolla kaksi
muuta koneenosaa yhdistetään l. kytketään
toisiinsa, niin että toisen liike siirtyy
toiseenkin. — Akseli-k. on akselin eri
osien liittoväline. Nämä ovat kiinteitä,
liikkuvia tai irroitettavia sikäli kuin ne
liittävät akselit toisiinsa jäykästi tai
sallivat niiden siirtyä toisiinsa nähden tai
voidaan aukaista ja kytkeä akselien
käydessäkin (vrt. Kitkakytkin).
Tavallisimmat kiinteät k:t ovat: laippa-k.
(kuva 1), kuori-k. (kuva 2 ja 3),
kaksoiskartio-k. l. Sellersin k.
(kuva 4). Liikkuvat k:t: venyntä-k.
(kuva 5), nivel- l. universaali-k.
(kuva 6, vrt. Kardaaninivel). —

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4.

Kuva 5.

Kuva 6.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>