Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 871-872 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kytnos-Kyyhkyslakka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sähkötekn. Koje, jolla haara johto
voidaan mukavasti liittää johtoverkkoon.
vrt. Sähkövalaistuslaitteet.

Kytnos, Termia, Kykladeihin
kuuluva saari Aigeianmeressä. Useita
kuumia lähteitä, joista saari on saanut
toisen nimensä.

Kyttälä. 1. Rautatieasema
Tampereen-Peipohjan rataosalla Kokemäen kunnassa,
86 km Tampereelta. — 2. Tampereen
kaup.-osa: kosken ja rautatien välillä.

Kytäjä, rautatieasema
Hyvinkään-Högforsin yksityisradalla Riihimäen
kunnassa, 11 km Hyvinkäältä.

Kytäjä (ruots. Nääs), kartano
Hyvinkäällä läh. Kytäjän asemaa
Hyvinkään-Högforsin radan varrella, pinta-ala
18,000 ha, Kuulunut Armfelteille ja Lindereille.

Kytöviljelys l. kydönpoltto,
vanha viljelystapa, jossa maanpintaa
polttamalla koetettiin saada tuhkaa maan
lannoitukseksi. K. eroaa kaskiviljelyksestä
siinä, että kaskiviljelyksessä maan
pintaa tavallisesti vain kärvennettiin,
mutta k:ssä itse ruokamultaa pitemmän
aikaa polttamalla hävitettiin. K:tä on
harjoitettu sekä kovalla (savi-) maalla
että niityllä, sekä uutisviljelyksessä että
vanhoilla viljelysmailla. Tavallisin
menettely oli: kydettävälle maalle tuotiin
puunrunkoja, oksia ja risuja; nämä
ladottiin lavoihin, joiden peitteeksi
nostettiin kynnetyn ruokamullan viilloksia
ja turpeita. Roviot sytytettiin ja saivat
vähitellen kytemällä palaa, kunnes
kaikki oli tuhkaa. Tuhka levitettiin ja
näin valmistettuun maahan kylvettiin
ruista tai useimmiten kauraa.
Kydönpoltto on lain mukaan sallittu vain
„rämeissä ja soissa sekä maata alituiseksi
pelloksi tai niityksi perattaessa".
Rahkasoiden pinnan polttamista eli
„kydöttämistä" ei ole sekoitettava varsinaiseen
k:een. [Grotenfelt, ,,Suomen polttoviljelys".]

Kyyhkynen: Pororaito aamuhämärässä.

Kyyhkynen, Johan Kustaa
(1875-1909), taidemaalari. Kuvasi Lapin
elämää ja maisemia.

Kyyhkyset (Columbidæ),
kyyhkyslintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Kyyhkysen sukuun (Columba) kuuluvia
lajeja elää Suomessa luonnonvaraisena 2:
sepelkyyhkynen (C. palumbus) ja

Sepelkyyhkynen.

Kalliokyyhkynen.

metsäkyyhkynen (C. ænas).
Edellinen on 43 cm pitkä, harmaansininen,
rinta punertavanharmaa, kaulan sivuilla
leveä valkea läiskä, siiven etureunalla
valkea juova; pesä puiden oksilla, munia
2, valkoiset. Metsäkyyhkynen on
pienempi, 32 cm, sillä ei ole valkoisia
läiskiä eikä juovia; pesivänä
Etelä-Suomessa, pesä lehtipuiden koloissa.
Kesykyyhkynen, josta tunnetaan toista
sataa eri rotua (m. m. kirjekyyhkynen)
polveutuu kalliokyyhkysestä (C. livia),
jolla on 2 mustaa polkkijuovaa siivillä ja
joka elää luonnonvaraisena m. m. Skotlannissa,
Orkney- ja Färsaarilla, Välimeren maissa ja
Lounais-Aasiassa; pesii rannikon kallioihin ja
vuorenrotkoihin. Ruskeaselkäinen,
punervarintainen turturikyyhkynen
(C. turtur) elää suurimmassa osassa
Eurooppaa, joskus eksynyt Suomeenkin.
Pohjoisamer. vaeltaja- l. muuttokyyhkynen
(Ectopistes migratorius),
joka vielä muutama vuosikymmen sitten teki
monituhantisin parvin matkojaan valtiosta
toiseen, on nyt täydelleen hävitetty
sukupuuttoon. — Kyyhkyslakka, kesy
kyyhkysten suoja- ja lepopaikaksi tehty
laaja, litteä puulaatikko, joka
kiinnitetään katon räystään alle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>