Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 893-894 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Eau de Cologne-Körner

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

oli vuoteen 1857 kulta- ja hopeapäinen
sekä rahapainon yksikkönä. — Kölnin
vesi, Eau de Cologne (ks. t.).

Kölnische Zeitung [-še tsaituŋ],
Kölnissä 25 kertaa viikossa ilmestyvä
sanomalehti, per. 1700-luvun puolivälissä.

Költeri l. kylteri (ruots.), nahkahaarniska.

Kömi, Konginkangas (ks. t.).

Köngäs (ven. Boris Gleb), Suomen
Petsamon alueella, lähellä Paatsjoen suuta
sijaitseva maa-alue, jossa kreikk.-kat.
kappelikirkko ja pieni matkailijahotelli.
Lohenkalastusta. vrt. Kolttaköngäs.

König [könih], Friedrich
(1774-1833), saks. pikapainokoneen keksijä. Sai
1810 A. F. Bauerin kanssa patentin laakapainimelle
ja sittemmin sylinteripikapainokoneille. Perusti
Bauerin kera 1817 painokonetehtaan Oberzelliin,
mistä se 1901 siirrettiin Würzburgiin.

Königgrätz [könihgrets] (tšek. Hradec
Králové), kaup. Böömissä, Adlerin ja
Elben yhtymäkohdassa. K:n lähellä preussilaiset
1866 voittivat itävaltalaiset ja saksilaiset.

Königsberg [könihsberhj], kaup.
Preussissa, Itä-Preussin maakunnan pääkaup.
Pregelin suupuolessa, lähellä Frisches Hafun
rantaa. Vanha linna, tuomiokirkko, yliopisto;
vilkasta merenkulkua, kauppaa ja teollisuutta,
varsinkin mylly- ja rautateoll. Linnoitettu.
260,000 as,

Königsberg. Satamalaituria.

Königsbrunn ks. Königstein.

Königshütte [könihs-] (puol.
Krolevska Huta), kaup. Puolassa, Šleesiassa,
lähellä Preussin rajaa, Suuria rautatehtaita,
lähistössä hiilikaivoksia. 75,000 as.

Königsmarck [kö-], Aurora von
(1662-1728), ruots. kreivitär, Saksin
vaaliruhtinaan August II:n rakastajatar
1694-96. [Mörner (ruots., 1913).] —
Königsmarck, Hans Christofer von
(1600-63), ruots. sotamarsalkka, kreivi.
Valloitti 1648 Praagin; myöh. Bremenin
ja Verdenin kenraalikuvernöörinä. —
Königsmarck, Otto Wilhelm
(1639-88), ruots. sotamarsalkka, kreivi. Ruotsin
Saksassa olevan armeijan ylipäällikkönä v:sta
1676, Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööriksi
1679; Venetsian sotajoukon ylipäällikkönä
Kreikassa v:sta 1686 valloitti Ateenan, jota
pommitettaessa Partenon vahingoittui. —
Königsmarck, Philip Christofer
(1665-94), ruots. eversti, kreivi.
Rakkaussuhteissa Hannoverin kruununperijän
puolisoon Sofia Doroteaan; luult.
murhattu; prinsessa kuoli vankeudessa 1726.

Königssee [könihšzee], luonnonihana,
8 km pitkä alppijärvi Baijerin kaakkoiskolkaasa.

Königstein [könihštain], kaup.
Saksissa, Elben varrella. 5,000 as. Lähellä
Königsbrunnin vesiparantolat ja K:n linnoitus.

Könkämäeno, ylisen Muonionjoen nimitys.

Könni, ilmajokelainen rauta- ja vars.
kelloseppäsuku. Suvun huomattavimmat
jäsenet olivat Jaakko Juhanan-poika K.
(1774-1830), suvun kuuluisin kelloseppä, Juhana
Juhanan-poika K. (1782-1855), joka teki
tornikelloja m. m. Poriin ja Helsingin
Nikolainkirkkoon, ja Juhana Jaakon-poika K.
(1798-1865), joka laajensi K:ien liikkeen vars.
tehtaaksi,, jossa valmistettiin seinä-,
tasku- ja tornikelloja.

Köpenick, Suur-Berliinin osa, v:een
1920 itsenäinen kaup. — Tullut
kuuluisaksi suutari Voigtin petoksesta, tämä
kun 1906 kapteeniksi pukeutuneena
sotilasosaston kera pakotti rahastonhoitajan
luovuttamaan hänelle kaupungin kassan.

Köppen, Peter von (1793-1864),
ven. maantieteilijä ja muinaistutkija.
Teoksia: ,,Finnland in ethnographischer
Beziehung".

Köprü-Su, Eurymedon (ks. t.).

Körber, Ernst von (1850-1919),
itäv. valtiomies. Pääministerinä 1900-04 ja 1916.

Körner, Theodor (1791-1813), saks.
runoilija, Schillerin ystävänä tunnetuksi
tulleen ylihallintoneuvoksen Christian
Gottfried K:n (1756-1831) poika.
Hovinäytelmärunoilijana Wienissä 1813,
kaatui sam. v. Lützowin vapaajoukon
luutnanttina taistelussa ranskalaisia
vastaan. Teoksia: näytelmä „Zriny", vapaus-
ja taistelulaulukokoelma „Leier und Schwert".
[Bååth-Holmberg, „Isä ja poika" (1919).]

Th. Körner.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>