Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Körttiläiset-Köyliönjärvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Körttiläiset, Suomen myöhäisemmän
herännäisyyden edustajille heidän pukunsa
perustuksella annettu nimi. Körtti
on pystykauluksinen, ruumiinmukainen,
lyhyt nuttu, jonka liepeessä selkäpuolella
kolme pystysuoraa poimua („körtit").
Puvun väri miehillä harmaa, naisilla
tummansininen.
Körös [köröš], Tiszan (Theissin)
lisäjoki, 300 km pitkä.
Köslin, kaup. Saksassa, Pommerissa,
8 km Itämerestä. 27,000 as.
Köster, Adolf (s. 1883), saks.
sos.-dem. poliitikko. Ulkoministerinä 1920 ja
sisäministerinä 1921-22.
Köstlin, Heinrich (1846-1907), saks.
teologi ja musiikkikirjailija. Teoksia:
„Geschichte des christlichen Gottesdienstes",
„Gesehichte der Musik".
Köthen, Coethen, teollisuuskaup.
Saksassa, Anhaltissa. 24,000 as.
Kövesligethy [köväšligäti], Radó
(s. 1862), unk. tähtitieteilijä,
spektraalianalyysin tutkija.
Kövess von Kövessháza [köväš fon
köväšhāza], Hermann (1854-1924), unk.
sotamarsalkka. Valloitti 1915 Ivangorodin,
tunkeutui sam. v. Serbiaan ja Montenegroon
sekä valloitti pohjoisosan Albaaniaa. Valloitti
takaisin Bukovinan 1916. Tuli marrask. 1918 koko
itäv.-unk. armeijan ylipäälliköksi.
Köyhyydentodistus, varattomuustodistus (ks. t.).
Köyhäinasianajaja. Joka yleisesti
asianajotointa harjoittaa, on velvollinen
maksutta auttamaan köyhiä oikeuden
edessä, milloin tuomari määrää
(Oikeudenkäymiskaari 15:9, muutettu lailla
31/12 1917). Muutamissa kaupungeissa
ovat kaupunkikunnat palkanneet vakinaisia k:ia.
Köyhäinhoito. Jokainen mies ja
nainen on velvollinen pitämään huolta
omaista sekä aviopuolisonsa ja 16 v.
nuorempien lastensa elatuksesta ja hoidosta.
Kukin on myös tarvittaessa kykynsä
mukaan velvollinen pitämään huolta
vanhemmistaan ja isovanhemmistaan samoin
vanhemmat lapsistaan ja lastensa lapsista
näiden 16 v:n ikään tultuakin. Niinikään
työnantaja on velvollinen eräissä
tapauksissa huolehtimaan työntekijästänsä ja
tämän elatuksesta. Tämän
elatusvelvollisuuden ohella on
sitäpaitsi säädetty, että varattomalle,
toisen huolenpitoa vailla olevalle
alaikäiselle sekä jokaiselle muullekin,
joka ei omista varoistaan tahi työllään
taikka toisen huolenpidon kautta tahi
muulla tavalla voi saada tarpeenmukaista
elatusta ja hoitoa, on kunta velvollinen
hankkimaan sitä k:lla. K:oa annetaan
kotiavustuksena, hoitona yksityiskodissa
tai laitoshoitona. K:sta huolehtimista
varten tulee kussakin kunnassa olla
k.-lautakunta, ellei maaherra
ole myöntänyt siitä poikkeusta, jolloin
k:sta huolehtii kunnallislautakunta.
Kussakin kunnassa tulee olla
kunnanvaltuuston hyväksymä ja maaherran
vahvistama k.-ohjesääntö, jossa
kunnan k. on järjestetty paikallisiin
oloihin soveliaimmalla tavalla, ja on kunta
tavallisesti jaettu k.-piireihin.
— Suomenkin oloihin on k:ssa sovellutettu
Elberfeldin kaupungissa Saksassa ensin
käytäntöön otettua Elberfeldin l.
kaitsijajärjestelmää, jonka tunnusmerkillisin
periaate on se, että k:n toimeenpano on
oleva henkilökohtainen luottamustoimi ja
että tähän työhön on saatava sivistyneistö
mukaan. Kullekin vapaaehtoiselle
avustajalle, kaitsijalle, annetaan
vain hyvin rajoitettu tehtävä, 1-4
huolehdittavaa. Tätä järjestelmää ei kuitenkaan
ole voitu sellaisenaan noudattaa kaikkialla,
vaan on luotu sekajärjestelmiä,
joissa kaitsijain rinnalle on asetettu
palkattua apua. — K:n tarpeeseen joutunut
voi anoa k:oa siltä kannalta, jossa hän
oleskelee ja tämä kunta taas on
oikeutettu saamaan korvauksen joko
yksityiseltä elatusvelvolliselta tai siltä
kunnalta, jossa k:oa saaneella on
kotipaikkaoikeus (ks. t.). Eräiden
henkilöiden k:n korvaa valtio. — Kuntain
k:n yleinen johto ja valvonta kuuluvat
etupäässä sosiaaliministeriölle ja sen
alaisille tarkastusviranomaisille lähinnä
köyhäinhoidon ylitarkastajalle
ja 4:lle köyhäinhoidon piiritarkastajalle.
[Köyhäinhoitolaki 1/6 1922; Tavastähti (1926).]
Köyhäinhoitosopimus, vieraan valtion
kanssa tehty sopimus köyhäinhoidoista.
Asetuksella 25/8 1923 Suomi liittyi Ruotsin,
Tanskan ja Norjan välillä 26/5 1914
solmittuun k:seen.
Köyliö, kunta Turun ja Porin läänissä,
Etelä-Satakunnassa, Köyliönjärven ympärillä;
245,6 km2, 3,575 as. (1925).
Köyliönjärvi, n. 10 km pitkä, 1-2 km
leveä, laskee K:n-jokea myöten Eurajokeen.
Järven jäällä sai tarun mukaan piispa
Henrik surmansa. Keskellä järveä
on K:n-saari.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
