Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 931-932 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Laivahylky-Laivanrakennus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jolla voidaan harjoittaa varsinaista
kauppamerenkulkua. vrt. Kauppa-alus.
— 2. Rakennust., seurakunnalle varattu
kirkon ydin- l. keskiosa, sisäkattoa kannattavien
pylväsrivien mukaan saattoi olla us. laivoja
(keski- ja sivulaivat, myös poikkilaiva).
— 3. Kristillisen seurakunnan vertauskuva.

Laivahylky ks. Merihylky ja
Laivalöytö.

Laivakalat l. imukalat (Echeneïs),
makrillien heimoon kuuluva kalasuku. Etumainen
selkäevä muodostunut soikeaksi poikittaispoimuiseksi,
melkein kuonon kärkeen ulottuvaksi imulevyksi, jolla
l. imeytyvät kiinni laivoihin, valaisiin, haikaloihin,
merikilpikonniin y. m. s. Lähes 1 m:n pituinen
E. naucrates kuuman vyöhykkeen merissä,
20-25 cm pitkä E. remora Välimeressä.

Laivakala.

Laivakirjat, laiva-asiakirjat, jotka
päälliköllä tulee olla laivassa mukana,
kuten sertifikaatti- l. kansallisuustodistus,
merkkirulla, merimiesluettelo, päiväkirja,
tullipassi, terveystodistus ja rahtausasiakirjat.

Laivakone ks. Höyrykone (kuva 6).

Laivakunta l. haaksikunta oli
Ruotsin rantamaakunnissa sekä Varsinais-Suomessa
ja Ahvenanmaalla muinoin nimenä piirikunnalla,
joka oli velvollinen tarvittaessa asettamaan
laivoja ja soutajia merisotaa varten.

Laivaliikenne, merenkulku (ks. t.).

Laivalöytö, jätetty laiva, laivahylky,
laivankalu tai haaksirikkoinen ja
kadotettu tavara, joka on otettu meren
pohjasta tai tavattu uiskentelevana vedessä
tai rannalle ajautuneena (Merilaki
9/6 1873, 168 §).

Laivamato (Teredo navalis), 15-20 cm
pitkä simpukka, jonka ruumis on.
matomainen, kuori hyvin surkastunut ja
muuttunut nävertimeksi, millä eläin kaivautuu
puuhun tuottaen täten vahinkoa laivoille,
laitureille ja patolaitteille. Kuuman ja
lauhkean vyöhykkeen merissä.

Laivanisännistöyhtiö. Jos useammat
tahtovat yhdessä matkalle varustaa
laivan, on heidän kirjallisesti tarkoin
määrättävä kaikki suostutut ehdot kunkin
osuudesta ja panoksista yhtiöön niin
myös sen hallinnosta ja tarkoituksesta.
Samalla on valittava yksi henkilö
laivan pääisännäksi hoitamaan yhtiön
hallitusta (Merilaki 9/6 1873, 19 §).

Laivanisäntä, laivanvarustaja
on se, jolla on oma, matkalle varustamansa
laiva, jota käytetään merenkulkuun (Merilaki
9/6 1873, 16 §, muutettu 11/11 1889).

Laivanluokitus, erikoisten
luokitusvirastojen laatimat määräehdot eri
luokkiin rakennettaville aluksille, niiden
koneistoille y. m. sekä korjauksille; Nämä
virastot tarkastuttavat määräajoin
alukset ja pitävät luokitusluetteloita niiden
tilasta, kunnosta ja ominaisuuksista sekä
antavat tarkastuksienpa nojalla aluksille
,,luokan" määrätyksi ajaksi vakuutus- ja
varmuus- y. m. tärkeitä asioita varten.
Suomen Merenkulkuhallitus on hyväksynyt
seuraavat luokituslaitokset: „Register
of British and Foreign Shipping" (=„Lloyds
Register", ks. t.), ,,British Corporation",
,,Germanischer Lloyd", ,,Bureau Veritas",
,,Det Norske Veritas" ja „American Bureau
of Shipping".

Laivanmittaus. Niiden yleisten
maksujen laskemiseksi, joita alusten tulee
suorittaa, pannaan perusteeksi aluksen
vetomäärä eli tilavuus. Tämä määrätään
rekisteritonnein. 1 rek.-ton. = 100, engl.
eli 108,2 suom. kuutiojalkaa eli 2,83 m³.
Suomessa on jokainen 19 rek.-tonnin ja
sitä suurempi alus mitattava, jos sitä
käytetään kauppamerenkulkuun. Mittauksen
toimittaa valan tehnyt aluksenmittaaja
eli laivanmittari. Merenkulkuhallituksen
mittakirja on annettava kaupungin maistraatille
tai järjestysoikeudelle, joka merkitsee sen
laivaluetteloonsa ja aluksen n. s.
kansallisuustodistukseen. Mittauksessa käytetään
Moorsamin mittausmenetelmää. Laivan johonkin
sopivaan kohtaan poltetaan sen kansallisuusmerkki,
tonniluku ja mittausvuosiluku (Asetus
aluksenmittauksesta 18/10 1920, Kauppa- ja
Teollisuusministeriön päätös 18/10 1920).

Laivanrakennus. Laivan muoto
määrätään kokemustietojen perusteella,
pitämällä silmällä kulkureittien avaruutta,
laivan kantavuutta, nopeutta,
polttoainevarastojen suuruutta, matkustajien
mukavuutta, lastitilaa, merikelpoisuutta,
vakavuutta, hankinta- ja
käyttökustannuksia y. m. Laivan rakentaminen
tapahtuu siten, että laskujen perusteella
valmistetaan konstruktsionipiirustus, jonka
avulla rangat ja kaaret muodostetaan.
Muita piirustuksia tehdään m. m.
pääkaaripiiruistus ainevahvuuksineen, rauta-,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>