- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
929-930

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lainvalmistelukunta-Laiva

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Laintulkinta, laintulkitseminen,
oikeussäännön oikean sisällyksen selvittäminen.
Se on subjektiivista, kun pyritään
selvittämään, mitä lainsäätäjällä on ollut
tarkoitus lakina lausua, tai objektiivista,
kun koetetaan ottaa selko vain siitä,
mitä laki sisältää semmoisena kuin se on
säädetty, katsomatta siihen mimmoiseksi
lainsäätäjä kenties on tahtonut sen
laatia. Joskus tehdään ero kielellisen
ja loogillisen l:n välillä siten,
että edellisen määränä on kielellisten
sääntöjen mukaan selittää, mitä lain sanat
sisältävät, kun taas jälkimmäisen tehtävä
on selittää lain henki ja tarkoitus.

Lainvalmistelukunta, 11/7 1884
asetuksella perustettu, pysyväinen valtionlaitos,
jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia
laeiksi ja asetuksiksi. L. on oikeusministeriön
lähimmän valvonnan alaisena. Se toimii nykyisin
viitenä osastona, joissa kussakin on 2 jäsentä
(vanhempi ja nuorempi) (Asetus 24/10 1917).

Lainvoima, ominaisuus, jonka jokin
tuomioistuimen tai viranomaisen päätös
tai tahdonilmaisu saa sen kautta, että se
sitovalla tavalla lopullisesti järjestää
jonkun oikeudellisen suhteen,
l. aineellisessa merkityksessä,
tai sen kautta että ratkaisuun ei voida saada
muutosta varsinaisilla muutoksenhakukeinoilla,
l. muodollisessa merkityksessä.
— Oikeussäännöksillä, laeilla, jotka ovat
syntyneet yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä
sanotaan olevan muodollinen ja
perustuslainsäännöksillä korotettu l.

Laios, kreik. tarustossa Oidipuksen isä.

Laippa, putkien päissä tai koneenosissa
käytetty reunus ruuvikiinnitystä varten.

Lairesse [lere’s], Gérard de
(1640-1711), holl. taidemaalari ja radeeraaja.
Esittänyt akateemisen taidekäsityksensä
teoksessa ,,Het groot schilderboek".

Lais, kauneudestaan kuulu kreik.
hetaira. Eli 300-luvulla Korintissa.

Lais, Lajuse (ks. t.).

Laiskiaiset (Bradypodidæ),
vajaahampaisten (Edentata) lahkoon
kuuluva imettäväisheimo. Keski- ja
Etelä-Amerikan troopillisten aarniometsien
puissa eläviä, oksista kynsillään riippuvia,
selkä alaspäin liikkuvia, hitaita, karkeakarvaisia
kasvinsyöjiä. Yleisin laji kolmivarpainen
laiskiainen
(Bradypus tridactylus),
harvinaisempia kaksisormiset l.
(Cholæpus didactylus ja Ch. Hoffmanni),
joiden eturaajoissa on 2 varvasta,
takaraajoissa 3. — Pleistoseeniajalla eli
norisunkokoinen jättiläislaiskiainen
(Megatherium americanum).

illustration placeholder

Kolmivarpainen laiskiainen.



Laisser aller [lessē’- allē’], tai
laisser faire [fär] tai laisser
passer
[passē’] (ransk.), ,,antaa mennä",
,,antaa asioiden kehittyä itsekseen", merkantilistien
vastustajien iskulause 1700-luvulla.

Laissez passer (ransk. - antakaa
mennä), passin, poistumisluvan nimitys
Ranskassa.

Laistrygonit, Odysseiassa esiintyvä
jättiläis- ja ihmissyöjäkansa.

Laitakari, saari Kemin kaupungin
edustalla. Kemi-yhtiön omistama saha
lautatarhoineen.

Laitasaari, saari Rauman edustalla
olevassa satamassa. vrt. Rauma.

Laitila, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen pohjoisosassa,
Uudestakaupungista koilliseen; 500,7
km2, 9,519 as, (1925, Kodisjoen
väkiluku mukaanluettuna). Keskiaikaisilla
kalkkimaalauksilla koristeltu harmaakivikirkko
v:lta 1468.

Laiva. 1. Ihmisten ja tavarain
kuljetukseen aiottu vedenpäällä kelluva
rakennelma (vrt. Laivanrakennus),
erittäin sellainen alus, jolla on useampi
kuin 2 mastoa ja ainakin 2 näistä
varustettu raakapurjeella. L:n paino
(omapaino + lasti) on = sen uppoama
(deplasementti, ks. t.) ja saadaan
yksityiskohtaisesti laskemalla tai vertaamalla
ennen rakennettuihin l:ihin. Uppouman suhde
siihen veisisuorakulmioon, jonka sivuina
on l:n pituus, leveys ja syvyys on l:n
täyteläisyysaste; l:n nopeus
riippuu tästä sekä pituuden ja leveyden
suhteesta. L:n vakavuus (stabiliteetti)
riippuu l:n muodosta (muodonvakavuus)
ja painojen sijoituksesta (painovakavuus).
Liikevoimana on ollut vanhoista ajoista ihmisten
käsittelemät airot ja purjeisiin vaikuttava tuuli,
nyk. vain viimemainittu sekä höyrykoneen tai
polttomoottorin käyttämä ratas tai potkuri.
Viimeaikoina on rakennettu tuulen voimalla
kulkevia l:ja, joissa purjeiden sijalla on
roottoreita (ks. Roottorilaiva).
Aikaisemmin l:aa ohjattiin yhdellä t.
useammalla melalla, nyk. peräsimellä, jota
hoidetaan käsi- tai konevoimalla. — 9/7 1873
merilain mukaan pidetään l:na sellaista alusta,


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0519.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free