Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 961-962 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Laodikeia-Lapin kieli ja kirjallisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lao, Siamissa ja Ranskan Indo-Kiinassa
asuva siamilaisten sukuinen mongolilainen kansa.

Laodikeia, us. antiikin kaupunkeja
Etu-Aasiassa, m. m. L. Lykoksen
varrella, Fryygiassa, ja L. meren
äärellä, satamakaup. Syyriassa, nyk.
Ladikije. 25,000 as.

Laokoon, kreik. tarustossa troialainen
Apollonin pappi. Käärmeet surmasivat hänet ja
hänen 2 poikaansa, koska koetti estää troialaisia
kuljettamasta kreikkalaisten puuhevosta kaupunkiin.
Tarua on Vergilius käsitellyt Æneiksessa,
rodolaiset taiteilijat Agesandros, Polydoros
ja Atenodoros suuressa yhteisveistoksessa (nyk.
Roomassa); se oli lähtökohtana Lessingin
kuuluisalle tutkimukselle ,,L."

Laokoon-ryhmä.

Laon [lā], linnoitettu kaup.
Koillis-Ranskassa. Kuuluisa goottilaistyylinen,
1174-1226 rakennettu tuomiokirkko. 16,000 as.

Laos, alue Ranskan Indo-Kiinassa,
Armamin ja Tonkinin länsipuolella;
214,000 km², 0,8 milj. as.

Lao-tse (k. n. 604 e. Kr.), kiinal.
viisas. Kirjoittanut teoksen „Tao-te-king"
(suomen.). vrt. Taolaisuus.

Lapaluoto, Raahen ulkosatama.

Lapaluu, selkärankaisten selkäpuolella
oleva hartian luu; tav. l. on leveä,
lapiomainen, linnuilla kapea, sapelimainen.

Lapamadot, heisimadot (ks. t.).

Laparra [-rā’] William
(1873-1920), ransk. taidemaalari. Teoksia
„Les étapes de Jacques Bonhomme" „Ovation".

Lapasorsa (Spatula clypeata), n.
48-50 cm pitkä sorsalintu, jonka nokka
kärkipuolelta lapiomaisen leveä, tyvestä
kapeampi. Suomessa yleisin maan eteläosissa;
elintavat joks. kuin sinisorsan.

Lapasorsa.

Lapautuminen, eläinl., yleisnimitys
lapaan ilmestyville vioille, jotka kohdistuvat
lapaniveleen tai sitä ympäröiviin osiin:
luustoon, lihaksiin, jänteisiin, hermoihin.
Syynä näihin vammoihin on loukkaantuminen tai
liikarasitus. L:n oireena on sille omituinen
ontuminen.

La Paz [pāþ], kaup. Boliviassa,
Andien vuoristossa, 3,690 m yl. merenp.,
Illimani’n juurella; yliopisto. 120,000 as.

La Pérouse [perū’z], Jean
François de Galaup de (1741 — n. 1790),
ransk. tutkimusmatkailija, teki 1780-luvulla
laajoja retkiä Tyynellämerellä, löysi m. m.
Hokkaidon ja Sahalinin välillä olevan salmen
(La Perousen salmen); lähemmin
tuntemattomalla tavalla retkikunta tuhoutui
Uusien-Hebridien lähistössä.

Lapidaarikirjoitus (lat.), kivikirjoitus,
roomalaisten kivipiirroskirjaimia jäljittelevä
kirjoitus. — Lapidaarityyli, lyhyt,
ajatusrikas sanontatapa.

Lapiitit, kreik. tarujen mukaan
Tessaliassa asunut ja kentaurien kanssa
taistellut kansa.

Lapila (ruots. Ekstensholm), kartano
Naantalin; maaseurakunnassa.

Lapillit (it.), tulivuorien purkauksissa
ilmaan sinkoavia herneen ja pavun kokoisia
laavankappaleita.

Lapinhaudat, erilaisten ja eri
tarkoituksissa syntyneitten maakuoppien
kansanomainen nimitys.

Lapinjoki l. Hinnerjoki, pieni
joki Satakunnassa, laskee mereen n.
10 km Raumalta pohjoiseen. Laaksossa
Lapin ja Hinnerjoen kirkonkylät.

Lapin kieli ja kirjallisuus. Kieli.
Lapin kieleksi sanotaan yhteisnimellä
niitä eri kielimurteita tai kieliä, joita
lappalaiset keskenään käyttävät; kuuluu
suomalais-ugrilaisiin kieliin. Toiset
arvelevat, että lappalaiset ovat n. 2,000 v.
sitten vaihtaneet meille tuntemattoman
alkuperäisen kielensä, n. s. „protolapin",
siihen suomenkielen muotoon (alkusuomeen),
jota silloin puhuttiin, jotavastoin
toiset ovat sitä mieltä, että lappalaiset
ovat lainanneet kielensä jostakin
vanhemmasta suom.-ugrilaisesta kielimuodosta.
Suomalaisia ja skandinaavilaisia lainoja,
sekä vanhoja että nuoria, on runsaasti.
Tärkeimmät lapin murteet eli erikoiskielet,
jotka suuresti eroavat toisistaan, ovat ne,
joita puhutaan 1) Kuollan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>