Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 963-964 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lapinlahden Keskuslaitos-Lapio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lapissa, 2) Inarissa kalastajalappalaisten
kesken), 3) Inarissa (tunturilappalaisten
kesken), Utsjoella sekä Finmarkenin (Ruijan)
ja Tromssan amteissa Norjassa, 4) Luulajan
Lapissa ja Arjepluogissa Ruotsissa,
5) Arvidsjaurissa, Malåssa ja Sorselessa
Ruotsissa sekä 6) Stensele-Tärnassa,
Vilhelminassa, Jämtlannisisa ja Härjedalenissa.
[Sanakirjoja: Fries (1887), Wiklund (1890),
Genetz (1891); kielioppeja: Lönnrot
(1854), Andelin (1856 ja 1861), Friis
(1856), Wiklund (1891 ja 1901), Lagercrantz
(1924 ja 1926) ja Nielsen (1926).]
Kirjallisuus on enimmäkseen hengellistä
käännöskirjallisuutta, asetuksia ja kalentereita.
Vanhin kirja on kirkkokäsikirja (julk. 1619).
"Koko Raamattu julk. ruotsin-lapiksi 1811,
norjan-lapiksi 1895, suomen-lapiksi (Inarin
murteella) on ilmestynyt m. m. katkismus 1902,
raamatunhistoria 1906. Elinvoimaisin on
lapinkielinen kirjallisuus Norjassa, jossa
ilmestyy pieni sanomalehti ja jossa on
esiintynyt jokunen lappalainen kirjailija.
— Lappalaista kansanrunoutta ovat
julkaisseet m. m. Friis (1871), Qvigstad
(1887 y. m.), O. Donner (1876) sekä A. V.
Koskimies ja T. Itkonen (1917).
[Qvigstadin & Wiklundin lapp. kirjallisuuden
luettelo (1899).]

Lapinlahden Keskuslaitos, Helsingissä
sijaitseva valtion mielisairaala, avattu 1841.
Toimii sekä Uudenmaan läänin vastaanotto- ja
hoitolaitoksena että Helsingin kaupungin
vastaanottolaitoksena ja sitäpaitsi Helsingin
Yliopiston psykiatrian klinikkana. L. k:ssa
on sekä mielisairaala että rajatilaosasto
miehiä ja naisia varten ja lasten osasto
hermo- ja mielisairaita lapsia varten.

Lapinlahti. 1. Kunta Kuopion läänissä,
Iisalmen eteläpuolella; 612,3 km²,
9,829 as. (1925). — 2. Rautatieasema L:n
kunnassa, 24 km Iisalmesta etelään.

Lapin Maatalousseura, per. 1906.

Lapinniemi, Näsijärveen Tampereen
lähellä pistävä niemi. vrt. Tampereen
Puuvillateollisuus o.-y.

Lapinpadot, pääasiassa Pohjois-Suomessa
tavattavia jokien tai salmien yli kulkevia
kivipatoja; osa niistä on kalastuspatoja,
osa luonnontyötä.

Lapinpöllö (Syrnium lapponicum),
iso (65-70 cm pitkä), tuuheahöyheninen,
harmaa, tummajuovainen pöllö. Pesii Lapin ja
Pohjois-Suomen havumetsissä, pesä suuren kannon
päässä. Kiertelee talvisin Etelä-Suomessakin.

Lapinpöllö.

Lapinrauniot, kansanomainen nimitys
vars. Sisä- ja Pohjois-Suomessa erilaisille
kiviraunioille, joista osa lienee hautaraunioita,
osa sortuneita kalapirttien kiukaita, osa
tarkoitukseltaan tuntemattomia.

Lapinsirkku (Plectrophanes nivalis),
pulmusen sukuinen, mustan-, ruskean-,
keltaisen- ja valkoisenkirjava, Lapissa
pesivä varpuslintu. Pesä mättäällä
pensaikossa. Munia 5-6, harmaanruskeita,
tummatäpläisiä ja -juovaisia.

Lapinvero, lappalaisten aikoinaan
turkiksissa., kaloissa y. m. luonnontuotteissa
suorittama vero. L:oa kantoivat pirkkalaiset,
kunnes se 1554 otettiin kruunulle; lakkautettu
lailla 29/11 1924,

Lapinvuokko (Dryas octopetala),
kaunis, valkokukkainen, ruusukasvien
heimoon kuuluva tunturikasvi. Kasvaa
kaikissa napamaissa (meillä Lapissa)
sekä Alpeilla ja Juravuoristossa.

Lapinvuokko.

Lapio, kaivuutöissä käytettävä
työase. L:n terä tehdään teräksestä
tai teräslevystä. Terä ja sen
alareuna muodostetaan erilaiseksi l:n
tarkoituksen mukaan. Tasateräistä,
kuohkeassa maassa käytettävää sanotaan
puutarha-l:ksi, suippoteräistä,
kovempaan maahan soveliasta oja- l.
kaivuu-l:ksi, kapeateräistä,
pitkulaista oja-l:ta heitto-l:ksi,
leveää, sivureunoilla varustettua
luonti-l:ksi. Vielä on erikoisia
salaoja-, jyvä-, hiili-, painolasti-,
kaira- (metsänistutus-) y. m.

Ojalapio.        Salaojalapio.        Lumenluontilapio.        Rautalapion terä.        Puutarhalapio.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>