Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1065-1066 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lepanto-Leppä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ulospäin levitettyjen raajojen välissä,
Sormet pitkät, räpylä ulottuu niiden
päihin asti, teräväkyntinen peukalo on
kumminkin erillään, samoin jalat nilkasta
asti. Rintalastassa korkea harja.
Hyönteis- tai kasvinsyöjiä. Kuulo ja tunto
hyvin herkkä, näkö huono, silmät pienet.
Yöeläimiä. Kylmien ja lauhkeiden
seutujen l. nukkuvat talven horrostilassa.
— Hyönteissyöjä-l. ovat kaikki
pieniä, piikkihampaisia muotoja; näitä ovat
kaikki meikäläiset lajit, yht. 7, joista
4 verraten yleistä: pitkäkorvainen
yöleikko (Plecotus auritus)
Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjan yölepakko
(Vesperugo borealis) yleinen koko
maassamme, viiksellinen, yösiippa
(Vespertilio mystacinus) Etelä-Suomessa,
vesisiippa (Vespertilio Daubentoni)
Etelä- ja Keski-Suomessa, lentelee lähellä
veden pintaa, N. s. lehtikuonoisten
ryhmään luetaan eteläamer. vampyyrit
(ks. t.). — Hedelmänsyöjä-l. ovat
edellisiä paljoa suuremmat, poskihampaat
nystermäiset. Lajeja: m. m. lentävä
koira (ks. t.).

Pitkäkorvainen yöleikko.

Lepanto [-a’-], Korintinlahden suun
pohjoispuolella olevan Naupaktoksen
kaupungin it. nimi. 4,000 as. Sen
lähellä Don Juan d’Austrian johtama
yhtynyt Espanjan y. m. laivasto voitti
1571 Turkin laivaston.

Lepantonlahti, Korintinlahti (ks. t.).

Lepère [ləpä’r], Auguste
(1849-1918), ransk. taiteilija. Tehnyt
pariisilais- ja lontoolaisaiheisia puupiirroksia
ja maalaisaiheisia syövytyksiä Vendéesta.

Lepidodendron, suomupuu,
sukupuuttoon kuolleita paleotsooisen
maailmankauden, erikoisesti kivihiilikauden
liekomaisia puukasveja.

Lepidoptera (kreik.-lat.), perhoset.

Lepidus, Marcus Æmilius (k. 12
e. Kr.), roomal. valtiomies. Liittyi 49
Cæsariin ja teki 43 Antoniuksen ja
Octavianuksen kera triumviraatin saaden
Afrikan hallittavakseen. Asettui Octavianusta
vastaan, syrjäytettiin vallasta 36.

Lepinkäiset (Laniidœ), varpuslintuja,
joiden nokassa on yläleuan kärjen takana
terävä hammas. Suomessa 2 lajia. Etelä- ja
Keski-Suomessa elävä pienempi l.
(Lanius collurio) on n. leivosen
kokoinen, uros valkean-, harmaan-, ruusunpunaisen
ja mustankirjava, selkä punaruskea, naaras
selkäpuolelta ruosteenruskea, vatsapuolelta
harmaa. Isompi l. (Lanius excubitor)
elää Lapissa ja Pohjoissuomessa, on räkättirastaan
kokoinen, hieman harakan näköinen, valkoisenharmaan-
ja mustankirjava. Syövät hyönteisiä, sammakonpoikasia
y. m. s., joita us. kiinnittävät pensasten
oksahankoihin ja piikkeihin.

Pienempi lepinkäinen.

Le Play [ləplē], Frédéric
(1806-82), ransk. vuori-insinööri ja yhteiskuntatieteilijä.
L. pyrki perhesiteitä ja muita perinnäisiä
yhteiskuntasiteitä lujittamalla luomaan yhteiskunnallista
edesvastuuntunnetta ja täten ilman valtiovallan apua
poistamaan industrialismin varjopuolia; julk.
tutkimuksia m. m. työväenoloista eri maissa.

Lepo, fys. Kappale on l:ssa läheisiin
vertauskappalelhin nähden, jos sen ja
näiden etäisyydet eivät muutu. Kysymys
siitä onko jokin kappale tai kappaleryhmä
(esim. avaruuden täyttävä eetteri)
ehdottomasti l:ssa, muodostaa lähtökohdan
suhteellisuusopille.

Leporidit, jäniksen ja kaniinin
sekamuotoja, lisääntymiskykyisiä, kaniineja
suurempia. Kasvatetaan paikoitellen Saksassa.

Lepotaso l. podesti, portaissa
laajempi tasanne l. askel.

Leppä (Alnus), Betulaceæ-heimoon
kuuluvia yksikotisia puita tai pensaita
pohj. pallonpuoliskolla; hedenorkot
pitkät, eminorkot pienet, niiden suomut
kovettuvat muodostaen käpymäisen
tähkän; kukkivat lehdettöminä aikaisin
keväällä; hedelmät kypsyvät myöhään
syksyllä. Meillä on yleisinä 2 lajia.
Terva-l. (A. glutinosa)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>