Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1067-1068 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Leppäkerttu-Lerma

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

on levinnyt pohjoiseen n. 65°:lle saakka,
menestyy parhaiten kostealla ravintorikkaalla
maalla. Terva-l.-metsiä tavataan maassamme
meren rannikolla, suurten järvien rannoilla
ja usein myös purojen varsilla. Terva-l:n
puuaine on helposti halkaistavaa, pehmeätä,
kevyttä, om.-p. keskim. 0,82, ilmakuivana
0,53, vain vedessä se on sangen, kestävää,
käytetään puusepänteollisuudessa,
vesirakennuksessa, hiiltä ruudin valmistuksessa,
lehtiä karjanrehuksi, silmuja, hedelmätähkiä
ja kuorta värjäykseen, kuorta myös parkitukseen.
Harmaa-l:ää (A. incana), tavataan
kaikkialla maassamme, kasvanut alk. rantamailla,
kaskenpolton vaikutuksesta levinnyt laajalle,
menestyy kaikenlaisella maalla, suuri kyky
muodostaa kanto- ja juurivesoja. Harmaa-l.n
käytäntö ja sen puuaineen ominaisuudet
ovat jotenkin samanlaiset kuin terva-l:n,
puuaine ei kuitenkaan ole yhtä kestävää.
L:n polttoarvo on alhainen.

Tervaleppä. 1 varren latva lehtineen ja hedelmistöineen, 2 hedenorkkoja.

Harmaaleppä.

Leppäkerttu, leppälinnusta,
paikoitellen leppätertusta käytetty nimitys.

Leppäkoski. 1. Kartano
Janakkalassa, Uno Cygnæuksen syntymäkoti. —
2. Rautatieasema Riihimäen-Hämeenlinnan
rataosalla Janakkalassa, 21 km Hämeenlinnasta.

Leppäkoski Fabrikers Ab., per. 1905,
osakepääoma 7 milj. mk. Omistaa
Harlussa Jänisjoen varrella olevan
Leppäkosken paperitehtaan (per. 1899) sekä
sahan ja puuhiomon (per. 1893).
Työväestöä 400. Osake-enemmistö on nyk.
Läskelä Bruks Ab:lla.

Leppälahti. 1. Pälkjärveen ja v:sta
1721 Ruskealaan kuulunut rukoushuonekunta;
lakkautettu 1830, kirkko siirretty
Soanlahdelle 1855. — 2. Maatila Lopella,
Yrjö-Koskisilla.

Leppälintu (Ruticilla phænicurus),
satakielelle lähisukuinen varpuslintu,
uros harmaan-, valkean-, mustan- ja
ruskeankirjava, naaras ruskeanharmaa;
kummankin pyrstö ruskeanpunainen.
Iloinen laulaja. Pesä ontossa puussa,
pöntössä, halkopinossa. Munia 6-8,
sinivihreät. ks. värikuvaliitettä
Lintuja,

Leppäsyrjä, kylä Suistamoa pitäjässä,
rautatiepysäkki, Raja-Karjalan
maamieskoulu, kotitalouskoulu.

Leppätertut (Coccinellidæ),
kuperaruumiisia, us. puolipallonmuotoisia
kovakuoriaisia. Yleisin laji 7-pisteinen l.
(Coccinella septempunctata), keltainen,
mustapisteinen. Syövät kirvoja ja ovat
siis hyödyllisiä.

Leppävaara, Alberga (ks. t.).

Leppävesi. 1. Järvi Päijänteen
pohjoispään itä- ja koillispuolella,
30 km pitkä, 80 m yl. merenp. Sen
pohjoispäähän laskevat yhtyneet Saarijärven,
Viitasaaren ja Rautalammin vedet Kuhankosken
kautta, Keskiosan länsirannikolta L.
laskee Haapakosken kautta Päijänteeseen.
— 2. Rautatieasema Jyväskylän-Suolahden
rataosalla Laukaassa, 12 km Jyväskylästä.

Leppävirta, kunta Kuopion läänissä,
Kuopion-Savonlinnan läntisen laivareitin
varrella; 1,119,3 km², 15,036 a,s. (1925),
sitäpaitsi siihen kuuluvassa Varkauden
tehdasseurakunnassa 2,332 as. Sorsakosken
hienotaetehdas, us. teollisuuslaitoksia
Varkaudessa (ks. t.); yhteiskoulu.

Lepra (kreik.), spitaalitauti (ks. t.).

Leprosorio, lepra- l. spitaalihoitola.

Lepsius, Richard (1810-84), saks.
egyptologi, Julk. suuren loistoteoksen
„Denkmäler aus Ägypten und Äthiopien".

Leptiitit, hienorakeisia, tav. harmaita
tai vaaleanpunaisia gneissimäisiä
kivilajeja. Etelä-Suomen ja Keski-Ruotsin
alkuvuoren poimuttuneissa muodostumissa.

Leptis, L. magna, nyk. Lebda,
muin. kaup. Tripolitanian rannikolla; komeita
raunioita Rooman keisariajalta.

Lepäämään jättäminen ks. Eduskunta,
I os., p. 717.

Lerberghe [lērberge], Charles van
(1861-1907), belg. kirjailija. Teoksia:
runokokoelma ,,Entrevisions", lyyrillinen
eepos ,,La chanson d’Éve", satiirinon komedia „Pan".

Lerchenfeld [lerhenfelt], Hugo von
(s. 1871), saks. poliitikko, kreivi.
Baijerin pääministerinä 1921-22.

Lerma, Francisco de Sandoval
y Rojas (n. 1550-1625), L:n herttua,
esp. poliitikko, kardinaali. L. oli
1598-1618 Filip III:n johtava ministeri
ja Espanjan vars, hallitusmies. Hänen
aikanaan valtakunta tuntuvasti rappeutui.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>