Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1091-1092 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Liettua

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tiiviisti sopivat hammaspyöräin tapaan pyörivät
siipipyörät, jotka siipilomissaan kuljettavat
ilman (kaasun) imuaukosta paineaukkoon.
Suihku-l:ssa puhaltaa joko vesi-
tai höyrysuihku ilman suppilosuiseen
puhallusputkeen (Körtingin suihku-l.).

Körtingin suihkulietsoin. 1 tuloaukko, 2 hanakammio, 3 suppilo, 4, 5 neulaventtiili, 6, 7, 8 lisäsuppiloita, 9, 10 paineilmatorvi.

Suuremman puhallusilmanpaineen
aikaansaamiseksi käytetään varsimaisia
puhalluskoneita l. silinteri-l:ia,
joissa silintereissä liikkuvat männät
puristavat ilman jopa useamman ilmakehän
paineeseen. Turbokompressori on
höyryturbiinin käyttämä l., jossa on jopa
20 keskipakoislietsoin-siipipyörää,
peräkkäin, jotka kukin lisäävät edellisen
aikaansaamaa painetta.

Liettua

Liettua (liett. Lietuva), tasavalta
Itämeren kaakkoisrannalla, Latvian, Puolan ja
Itä-Preussin ympäröimä; 52,810 km²
(Memelin aluetta lukuunottamatta), 2,2 milj. as.,
näistä 84 % liettualaisia, yli 7 % juutalaisia, 3 %
puolalaisia. L. on kumpuista moreenimaata,
notkoissa useita järviä; valtaväylänä
Njemen. Pääelinkeino maanviljelys (ruista,
kauraa, ohraa, perunaa), n. puolet maan

Vaakuna.

pinta-alasta viljelyskelpoista, mutta
huononlaisessa hoidossa; karjanhoito viime
vuosina suuresti edistynyt. Metsiä verraten
runsaasti, mutta viime vuosina on niitä hakattu
tuhlaten. Suurteollisuutta ei juuri harjoiteta,
tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat myllyt,
polttimot ja panimot. Vientitavarat: puutavarat,
maataloustuotteet, vuodat, villa; tuontitavarat:
kutomatuotteet, lannoitusaineet, maatalouskoneet.
Uskonto: vallitseva) room.-kat.,
valtiokirkkoa ei ole, uskonnonvapaus. Raha:
1 lita = 100 senttiä (10 litaa =
1 dollari). — Eduskunta (seimas,)
1-kamarinen, se valitsee presidentin 3:ksi
vuodeksi. Pääkaup. Kaunas, vrt.
Memelin alue. Kuvaliite Latvia.
Historia. Vanhimpina aikoina liettualaiset
elivät heimoruhtinastensa alaisina.
1200-luvulla Saks. ritarikunta teki
ristiretkiä L:aan, mutta liettualaiset
puolustautuivat menestyksellisesti. Yhtenäisen
valtakunnan perusti ajaksi Mindove
(k. 1263). Suuriruhtinas Gedimin
(k. 1341) jatkoi yhdistämistyötä ja
valloitti osia Ukrainasta Mustaanmereen
saakka sekä perusti Vilnon. Hänen
pojanpoikansa Jagello nai puol.
prinsessan Hedvigin, kruunattiin Puolan
kuninkaaksi 1386 ja teki maansa kristityksi.
Yhteys Puolan kanssa tuli yhä kiinteämmäksi,
ja 1569 Puola ja L. lopullisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>