Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Liettualaiset-Ligne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
yhtyivät. Puolan jaoissa 1793 ja 1795
suurin osa L:aa joutui Venäjän alaisuuteen,
Preussin saama osa liitettiin sekin 1814
Venäjään. Venäjä on L:aakin sortanut
m. m. tukahduttamalla kirjallisuuden
(n. 1863-1904). V:n 1905 vallankumouksen
aikana se turhaan vaati itsehallintoa.
Maailmansodassa saksalaiset valloittivat
1915 suurimman osan L:aa. Helmik. 18 p.
1918 se julistautui itsenäiseksi. Saks.
suunnitelmat saks. ruhtinaan
valitsemisesta L:n kuninkaaksi raukesivat
keskusvaltojen tappioon. Aiotun pääkaupungin
Vilnon anastivat puolalaiset 1920. Vilno
on L:n vastalauseista huolimatta jäänyt
Puolalle, minkä asiaintilan Kansainliitto
ensin vahvisti väliaikaisesti ja liittolaisten
korkein lähettiläsneuvosto lopullisesti.
Sensijaan L. 1923 sai Memelin alueen.
V. 1920 kokoontui perustuslakia säätävä
kokous, joka antoi L:lle valtiosäännön.
[Sylvander (1920).]
Liettualaiset, indoeuroopp.
(balttilainen) kansa; asuu Liettuassa ja siihen
rajoittuvissa Puolan osissa, yht. n. 2 milj.
Liettuan kieli ja kirjallisuus.
Liettua muodostaa lätin ja muinaispreussin
kera indoeuroopp. kielikunnan balttilaisen
kieliryhmän. Suomi on vuosisatoina
kahden puolen Kristuksen syntymää
lainannut liettuasta joukon sanoja, esim.
morsian, heimo, pirtti, seinä, kirves, heinä,
halla. — Liettualla on laaja ja hyvin
vanha kansanrunous, n. s. dainat.
Painettu kirjallisuus alkaa 1500-luvulta,
kaunokirjallisuus 1700-luvulta. Sen ensim.
merkittävä edustaja on pastori Kristian
Donalitius (1714-80), joka kirjoitti
runoteoksen „Vuosi". Uudempia kirjailijoita:
kielentutkija ja runoilija, piispa
Anton Baranauskas (1835-1902)
sekä runoilija, sanomalehtimies ja
säveltäjä Vincas Kudirka (1858-99).
[Niemi (1925).]
Liettäminen, veteen liukenemattomien
jauhemaisten aineiden erottaminen
toisistaan sekoittamalla niitä veteen, niiden
eri vajoamisnopeuden perustalla. Tällä
menetelmällä saatetaan lajitella hiukkaset
ominaispainon tai karkeusasteen mukaan.
vrt. Liete.
Lietz [līts], Hermann (1868-1919),
saks. pedagogi. Per. n. s. Landerziehungsheimejä,
jotka kauniissa ympäristössä sijaiten koettavat
johdattaa oppilaansa luonnon- ja ihmiselämän
tuntemukseen ja omatoimiseen käytännölliseen
ja tieteelliseen työskentelyyn.
Lietzmann [lītsm-], Hans (s. 1875),
saks. teologi, prof. Berliinissä;
vanhanajan kirkkohistorian tutkija.
Lieue [ljö], ransk. penikulma, jolla
ennen metrijärjestelmän käytäntöön ottoa
oli vaihteleva arvo: l. de poste = 3,898,07 m,
l. commune = 4,452,26 m, l. moyenne = 5,008,80 m,
l. marine = 5,565,33 m. Nykyjään = 4 km.
Liewen [līv-], Bernhard von
(1651-1703), ruots. kenraali. Kaatui
suuressa pohjan sodassa. — Liewen,
Dorothea (1785-1857), ven. ruhtinatar,
synt. von Benckendorff, puoliso
v:sta 1800 kenraali, sotaministeri
Christopher von L. (1773-1839),
joka sittemmin oli lähettiläänä
Berliinissä ja Lontoossa. Ruhtinatar oli
läheisissä suhteissa us. aikansa
merkkimieheen, vars. Guizot’hon; asui
Pariisissa v:sta 1835. — Liewen,
Hans Henrik von, vanh. (1664-1734),
ruots. kenraali, valtaneuvos (v:sta 1719)
ja kreivi. Toimi Lybeckerin apulaisena
Suomessa, lähetettiin 1713 Turkkiin
pyytämään Kaarle XII:ta palaamaan
valtakuntaansa. — Liewen, Hans
Henrik von, nuor. (1704-81), ruots.
kenraali, valtaneuvos, kreivi. Otti osaa
Suomen sotaan 1741-42, Turun yliopiston
kansleri ja Pommerin kenraalikuvernööri
1766, ylimarsalkka 1772.
Lieventävät asianhaarat, ne
tosiseikat, joiden olemassaolon johdosta rikos
esiintyy lievemmässä valossa ja
sentähden aiheuttaa lievemmän rangaistuksen,
kuin rikoksesta yleensä on säädetty.
Väliin on Rikoslaissa mainittu, mitä on
pidettävä johonkin rikokseen nähden
l:inä a:ina, väliin taas on sen
ratkaiseminen jätetty tuomioistuimelle.
Lievestuore, järvi Laukaan pitäjässä,
Rautalammin reitissä, 15 km pitkä;
pysäkki Jyväskylän-Pieksämäen rataosalla.
Liévin [lievä’], kaup.
Pohjois-Ranskassa Lillestä lounaaseen. 26,000 as.
Ligamentti (lat.), sidekudossäikeiden
muodostama jännemäinen side, joka
liittää toisiinsa kaksi luuta, kaksi rustoa tai
luun ja ruston. Niveliin liittyviä,
toisesta niveltävästä luusta toiseen kulkevia,
nivelpussia vahvistavia l:eja sanotaan
nivelsiteiksi.
Ligatuuri. 1. Lääket. Silkki- tai
katgutilangalla suoritettu verisuonen
kiinnikurominen. — 2. Mus. a)
Harjoitusmenetelmä kontrapunktiopetuksessa.
— b) Menetelmä keskiaikaisessa koraali- ja
mensuraalinuottikirjoituksessa: milloin kaksi
tai useampia säveliä kuului yhdelle tavulle
merkittiin nuottien päät yhteennivottuina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
