Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1141-1142 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Litu-Liuskameduusat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Littré [-ē], Emile
(1801-81), ransk. kielentutkija ja filosofi;
teoksia m. m. sanakirja „Dictionnaire de
la langue française".

Litu, kuiva, aukeava, kaksilehtisestä
sikiäimestä muodostunut hedelmä, jonka
valeseinä jakaa kahdeksi lokeroksi;
ristikukkaisilla.

Liturgi (kreik.), liturgian suorittaja,
jumalanpalveluksen johtaja. — Liturgia,
oik. kaikki julkiset jumalanpalvelustoimet,
tav. jumalanpalveluksen kirkkokäsikirjassa
määrätty osa saarnan vastakohtana. — Liturgiikka,
käytännöllisen jumaluusopin haara, jonka
kohteena on liturgia, [Paunu (1916).]
— Liturginen musiikki, se osa
kirkkomusiikkia, joka liittyy määrättyihin
liturgisiin teksteihin. Sanoilun välitön
yksinkertaisuus ja tunnelman ylevä hartaus
ovat hyvän l:n m:n tuntomerkkinä.
— Liturginen riita, Juhana III:n
katolisuutta lähentelevällä liturgiallaan,
n. s. Punaisella Kirjalla, 1576 Ruotsi-Suomessa
aiheuttama kirkollinen riita. Liturgia oli
käytännössä kuninkaan kuolemaan (1592);
syrjäytettiin lopullisesti Upsalan
kokouksessa 1593. — Liturgiset värit,
paramenteissa l. kirkollisissa taidekäsitöissä
käytetyt värit: valkea, punainen, viheriä,
violetti ja musta.

Litvinov [-ī’nof], Maksim
Maksimovitš (s. 1876), alk. David
Finkelstein, juut.-ven. bolševikkidiplomaatti,
ulkoasiain kansankomissariaatin puheenjohtajan
sijainen.

Litzmann [litsm-], Karl (s. 1850),
saks. kenraali. Kunnostautui itärintamalla
murtaessaan marrask. 1914 venäläisten linjat
Brzezinyin kohdalla läh. Lodzia.

Liukenevaisuuskäyrä, diagramma,
joka osoittaa, paljonko liuotettavaa
ainetta kyllästetty liuos sisältää
kussakin lämpötilassa.

Liukenevaisuuskäyriä.

Liukiusaaret, Riukiusaaret (ks. t.).

Liuksiala, kartano Kangasalla.
Kaarina Maununtyttären hallussa 1577-1612,
sitten Totteilla, Creutzeilla, nyk.
Meurmaneilla. [Aakkula (1913).]

Liuksiala.

Liukuva palkka-asteikko, palkkaustapa,
jossa palkka nousee tai laskee hintatason mukaan.

Liuos syntyy, kun nesteeseen,
liuottimeen, sekoitetaan kiinteätä ainetta,
toista nestettä tai kaasua, jos näiden
sekoaminen on niin täydellinen, että syntyy
homogeeninen seos. Toisen aineen
sanotaan liukenevan liuottimeen.
Liukenevaisuus on erilainen: vesi ja alkoholi
liukenevat toisiinsa missä suhteissa
tahansa, vesi ja muut nesteet liuottavat
useimpia suoloja sitä enemmän, kuta
lämpimämpiä ne ovat, kaasuja
päinvastoin. Tätä riippuvaisuutta voidaan
osoittaa liukenevaisuuskäyrällä. L. on
kyllästetty, jos liuottimeen on liuonnut
niin paljon liuotettavaa ainetta kuin
se kyseissä olevassa lämpötilassa voi
pidättää. Kyllästetyn l:n voi
varovaisesti jäähdyttämällä saada
ylikylläiseksi. Tärkeimmät ovat
vesi-l:t. Näissä hapot, emäkset ja suolat ovat
jakautuneina sähköllä varautuneihin ioneihin
(elektrolyyttinen dissosiatsioni). vrt.
Kolloidi.

Liuskameduusat (Scyphozoa),
onteloeläinluokka. Yksittäin eläviä muotoja.
Sukupolvenvuorottelu: suvuton polyyppi
alustaansa kiinnittynyt, siitä kuroutuu
uiskentelevia kellomaisia meduusoja;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>