Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Liuskaäänestys-Livistona
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
näiden munista taas polyyppeja. Meduusaan
kellon reuna liuskoittunut, purjeeton.
Suomen lounaisrannikolla elää 5-10 cm
leveä korvameduusa l. merivasikka
(Aurelia aurita), vaalean ruusunpunainen,
läpikuultava.
 |
Korvameduusan kehitys: 1 uiskenteleva toukka,
2 nuorempi ja 3 kehittyneempi polyyppimuoto,
4 moneksi päällekkäiseksi levyksi jakaantuneena,
5 päällimmäinen levy irtaantuneena, 6 valmis meduusa.
|
Liuskaäänestys ks. Ostrakismi.
Liuske, liuskeinen kivilaji.
Liuskehiili, liuskehtiva kivihiililaji.
Liuskeisuus, sellainen kivilajien
rakenne, jossa levymäiset tai pitkähköt
kiteiset kivennäisainekset ovat
yhdensuuntaisiksi järjestyneitä. Se taso, jossa
levyjen tai sälöjen pituussuunta on, on
kivilajin liuskeisuustaso. L:n
oletetaan syntyvän yksipuolisen
puristuksen vaikutuksesta vuorenpolmuttumisessa.
Jos tällöin kivilajin alkuperäiset
kivennäisrakeet ovat mekaanisesti
ruhjoutuneet, sanotaan kivilajia
ruhjeliuskeiseksi. Jos taas kaikki
kivennäisrakeet ovat ehyitä, mutta
suomumaiset kivennäiset, kuten kiille, kloriitti,
talkki y. m. tai sälöiset ainekset, kuten
amfibolit, ovat yhdensuuntaisia, niin sanotaan
l:ta kiteytymisliuskeisuudeksi.
Liuskekivi, yhteinen nimitys
selväliuskeisille ja liuskeisuudensuuntaan
helposti halkeileville kivilajeille (fylliitti,
kiilleliuske, kvartsiittiliuske, kloriittiliuske).
— Liuskemusta, maalivärinä käytetty,
hienoksi jauhettu musta savikivi. — Liuskesavi,
pehmeä, ohuiksi levyiksi halkeileva savikivi.
Sen liuskeisuus on vain näennäinen.
Liuskeöljy, polttoliuskeesta eli
palavasta kivestä kuivatislaamalla saatu öljy.
Livadia, paikkakunta Krimin
eteläosassa Venäjällä, ent. keisarillinen
kesäpalatsi, nyk. sotilaiden ja työmiesten
parantolana.
Liverpool [livəpūl], kaup.
Englannissa, Merseyn olk. rannalla läh. sen
laskua Irlanninmereen. L. on Englannin
suurin vientisatama, josta laivayhteys
kaikkiin maanosiin. Valtavat satamalaitokset,
laivaveistämöitä, konetehtaita y. m.;
puuvillakaupan keskuksia. Yliopisto (per.
1903). Kreik.-roomal. temppelityyliin
rakennettu kokoushuone St. George’s Hall,
tuomiokirkko, josta vasta kuoriosa rakennettu.
Yli 800,000 as., esikaupunkeineen 1 milj.
 |
Liverpool. Satama.
|
Liverpool [livəpōl], Robert
Banks Jenkinson (1770-1828), L:n jaarli,
engl. vanhoillinen valtiomies. Pääministerinä
1812-27.
Livia Drusilla (58 e. Kr. — 29 j. Kr.),
roomal. keisarinna, Augustuksen puoliso
v:sta 38 e. Kr., Tiberiuksen äiti.
Livijn [-vī’n], Clas
(1781-1844), ruots. romanttinen kirjailija
ja poliitikko. Pääteos humoristinen romaani
„Spader Dame".
Livingstone [liviŋstən], David
(1813-73), skotl. lähetyssaarnaaja, kuuluisa
löytöretkeilijä, Afrikan tutkija, orjakaupan vastustaja.
Lähti 1840 lähetyssaarnaajana Etelä-Afrikkaan. Löysi
1849 Ngami-järven, selvitti 1853-56 Sambesi’n
juoksun ja löysi 1855 Viktoriaputoukset. Palasi 1856
Englantiin matkattuaan Afrikan poikki lännestä
itään. Luopui lähetysseuran palveluksesta, lähti 1858
Englannin konsuliksi valtuutettuna uudelleen
Itä-Afrikkaa tutkimaan, löysi 1859 Njassa-järven, palasi
Englantiin 1864, takaisin Afrikkaan 1865, löysi
1868 Meru- ja Bangveolo-järvet ja 1871 Kongon,
lähdejoen Lualaban. Sairaana ja äärimmäisen uupuneena
hän 1871 sai apua Stanleyltä, joka oli vartavasten
tullut häntä etsimään ja joka tapasi hänet Tanganjikan
länsirannalla. Tutki Stanleyn kera Tanganjikaa, lähti
sitten Bangveololle, jonka etelärannalla Tšitambon
kylässä kuoli. Hänen mustat palvelijansa kantoivat
ruumiin Sansibariin, mistä se lähetettiin Englantiin
ja haudattiin Westminster Abbeyhin. — L:lla oli erikoinen
taito voittaa alkuasukasten luottamus ja rakkaus. [Waltari
(1914); Inha, „Maantiede ja löytöretket" II]
 |
D. Livingstone.
|
Livistona, viuhkapalmusuku, suuria
troopillisessa Aasiassa ja Afrikassa
kasvavia puita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0634.html