Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1203-1204 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lundell-Luodinrata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lundegård [-gōrd], Axel
(s. 1861), ruots. kirjailija. Ollut yhteistyössä
Victoria Benedictssonin (ks. t.) kanssa.
Julk. hänen elämäkertansa ja häntä
käsittelevän elämäkerrallisen romaanin
,,Elsa Finne", romaanin „Röde prinsen"
ja hist. romaaneja. Suomen.: „Asra".

Lundell [-de’l], Johan August
(s. 1851), ruots. kielentutkija. Harrastanut
vars. ruots. kansanelämän ja -murteiden tutkimusta
sekä kasvatusopillisia kysymyksiä, m. m. naiskasvatusta.

Lundgren [-ēn], Egron (1815-75),
ruots. vesivärimaalari.

Lundström, Johan Edvard (1815-88),
ruots. keksijä, fosforittomien
,,varmuustulitikkujen" keksijä, Jönköpingin
tulitikkutehtaan perustaja. — Lundström,
Vilhelm (s. 1869), ruots. kielentutkija,
prof. Gööteporissa. Per. yhdistyksen
,,Riksföreningen för svenskhetens bevarande
i utlandet" (ks. t.).

Lunéville [lynevi’l], kaup.
Itä-Ranskassa, Nancystä kaakkoon. 25,000 as.
L:ssä Napoleon solmi 1801 Saksan kanssa
rauhan, jossa Ranskalle luovutettiin
Reinin länsipuolella olevat saks. alueet.

Lunge, Georg (1839-1923), saks.
kemisti, kehitti rikkihapon valmistusmenetelmiä
ja tutki kivihiilitervaa.

Lunghi [luŋgi], Martino,
vanh., it. arkkitehti, eli 1500-luvulla, Päätyö
Palazzo Borghese Roomassa.

Lunkentus, vanha ruots. kansankirja
L.-nimisestä jättiläisestä, joka
kerrallaan harppaa 100 penink.

Lunkulansaari, asuttu saari Laatokassa, Salmissa.

Lunni (Fratercula arctica), ruokkien
heimoon kuuluva 30-35 cm pitkä lintu.
Nokka litteä, korkea, poikkiuurteinen,
kellanpunainen, harmaansininen poikkijuova
tyvipuolella. Selkäpuoli ja kaulaseppele
mustat, vatsapuoli valkea, jalat punaiset.
Syö kaloja. Pesii Pohjois-Jäämeren ja
Pohjois-Atlantin rannoilla, munii 1 munan
kallionhalkeamaan tai kaivamaansa syvään
maakoloon.

Lunni.

Lunssi, lunch (ks. t.).

Lunttupyssy, vanhanaikainen isoreikäinen
pyssy, jossa ruuti sytytettiin tuohuksella
(luutulla) piipun tyvessä olevan reiän kautta.

Luode ja vuoksi, vuorovedet, Kuun ja
Auringon vetovoiman vaikuttama merenpinnan
säännöllinen lasku ja nousu. Ne osat merta,
jotka ovat lähinnä Kuuta tai kauimpana siitä,
kohoavat Kuun vetovoiman eron vuoksi
korkeimmalle. Maan pyörimisliikkeen vuoksi
tästä aiheutuu puolivuorokautinen, jaksollinen
liike; vuoksen korkeus saattaa edelleen joka
toisella kertaa olla suurempi kuin joka
toisella. Samanlaisen jaksottaisen,
vaikkakin heikomman, liikkeen aiheuttaa
Auringon vetovoima. Täyden ja uuden
Kuun aikana nämä vahvistavat toisiaan,
syntyy tulvavuoksi, neljänneksissä
heikentävät, syntyy vajaavuoksi.
Rannikkojen muoto aiheuttaa liikkeessä
hidastusta ja heikennystä, Pohjois-Amerikan
itärannikolla vuoksen korkeus saattaa olla
20 m, Suomenlahdessa 2,5-5,0 cm. Eräissä
joissa se vyöryy jyrkkänä vesivallina.
— Merenkulun kannalta on tärkeä tuntea
sataman l:n ja v:n jaksollisuus, n. s.
satama-aika.

Luodin läpäisyvoima. Sotilaskiväärin
luoti läpäisee: kuivaa mäntypuuta
100 m:n päästä 60 cm, 400 m:n päästä
80 cm, 800 m:n päästä 35 cm, 1,800 m:n
päästä 10 cm ja 350 m:n päästä 1 mm:n
vahvuisen rautalevyn. Maahan luoti
tunkeutuu enintään 90 cm.

Luodinrata, kuulanrata, lentorata,
on ammuksen (luodin) kulkema

Luodinrata. DAB tähtäyskulma, CAB lähtökulma.

tie putken suusta putoamispisteeseen.
Huippu- l. lakipiste, l:n korkein piste,
jakaa radan nousevaan ja laskevaan
osaan, joista edellinen on pitempi ja
jälkimmäinen lyhyempi ja jyrkempi, jotenka
maahantulokulma on suurempi kuin
koroitus- l. lähtökulma. Eri aseet vaativat
pisintä matkaa varten eri suuren
koroituskulman, suunnilleen seuraavat:
kivääri 30°-33°; kanuuna 36°-38°, haubitsi
38°-41°, mörssäri 41°-43°. Pisin matka saadaan
siis koroituskulmalla, joka on pienempi kuin 45°.
Suurella alkunopeudella ja pienellä


Luodinrata. ac
ampumaväli. Laakalaukauksessa
on lähtösuunta ad₁,
lähtökulma m₁, rata ab₁c;
kaarilaukauksessa vastaavat ad₂,
m₂ ja ab₂c.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>