Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Luodonselkä-Luonnenäytelmä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
koroituskulmalla ammuttaessa saadaan laaka
luodinrata (laakalaukaus), jotavastoin
kaarilaukaus edellyttää suurta korotuskulmaa.
Luodonselkä, merenselkä Pohjanlahdessa,
Hailuodon ja mantereen välillä.
Luokkataistelu, yhteiskunnan eri
luokkien välinen taistelu vallasta. Sanan
saattoivat käytäntöön Marx ja Engels;
käytetty vars. sosialistisessa agitatsionissa.
Luokkavero, vero joka määrätään
siten, että verovelvolliset yhteiskunnallisen
asemansa ja suorituskykynsä mukaan, kuitenkin
aivan ylimalkaisen arvion perusteella, jaetaan
eri luokkiin ja sen mukaan asetetaan heidän
maksettavakseen vero.
Luoko, niitetty, myös kuivamaan
levitetty heinä.
Luola-asukkaat l. troglodyytit,
esihist. väestö, joka on asunut kallioihin
hakatuissa tai luontaisissa luolissa.
Luolahyeena (Hyæna, spelæa),
sukupuuttoon kuollut, Etelä- ja
Keski-Euroopassa myöhäistertiäärisellä ja
jääkaudella elänyt, luolissa asunut
hyeenalaji. — Luolakarhu (Ursus spelæus),
sukupuuttoon kuollut jääkauden karhulaji,
suurempi kuin yksikään nykyisistä. Etelä- ja
Keski-Euroopassa; asui luolissa ja rotkoissa.
— Luolaleijona (Felis leo spelæus),
sukupuuttoon kuollut, Euroopan jääkautisissa
luolissa elänyt leijona.
Luolat. Luonnollisia kallioluolia on
etupäässä kalkkikivi-, dolomiitti- ja
kipsivuorilajeissa. Ne ovat muodostuneet
liukenemalla: kallionrakoihin valuva
pohjavesi syövyttää rakojen seiniä ja laajentaa
ne ajan mittaan suuriksi onkaloiksi.
L. ovat muodoiltaan mitä vaihtelevimpia,
haaraantuvat usein moneksi tai ovat
kapeampien tunnelien kautta yhteydessä
toisten ylempänä tai alempana tai
samalla takapinnalla olevien l:n kanssa.
L:n katoista riippuu tavallisesti
jääpuikkojen näköisiä kalkkikivitappeja,
stalaktiitteja; näiden kohdalla kohoaa
l:n pohjasta pylväsmäisiä stalagmiitteja,
ja usein kummatkin ovat yhtyneet katosta pohjaan
ulottuvaksi pylvääksi. Kaikki nämä ovat n. s.
tippukivimuodostuksia, luolaan tihkuvasta,
runsaasti kalsiumkarbonaattia sisältävästä
pohjavedestä erkaantuneita. Monesti purot
ja suuretkin joet häviävät l:iin tullakseen
ilmoille toisista paikoista. Kuuluisia. l:ia
ovat Adelsbergin (ks. t.) luola Krainissa,
Dobsinan jääluola Unkarissa, Hanin luola
Belgiassa. Wyandotteluola Indianassa ja
Mammuttiluola Kentuckyssä Pohjois-Amerikassa.
— Yleensä l. ovat kalkkikiviseuduilla
hyvinkin yleisiä. Suomen kalkkikivessä niitä
kuitenkin on vähän ja nekin hyvin
mitättömiä kooltaan. — L:ksi nimitetään
myös sellaisia monin paikoin meillä ja
muualla tavattavia komeroita, joita
syntyy vuorenrinteisiin kallion rakoilemisen
ja lohkareitten luhistumisen johdosta.
L:ia syntyy sitäpaitsi aaltojen
kovertamina (Fingalin l.) sekä tuulen
kaivertamina aavikoilla.
Luolatemppelit, kallioseinään hakatut
temppelit. Sellaisia on esim. Egyptissä
Abu Simbelissä (ks. t.) ja vars. Intiassa
m. m. Elurassa ja Elefantassa (ks. n.).
Luomapuut, luomakehä, loinpuut,
loimien järjestämiseen („luomiseen") käytettävä
pysty- tai vaakasuora kela. vrt. Kudonta.
Luominen, raamatullisen käsityksen
mukaan maailman luominen tyhjästä
jumalallisen sanan voimalla. [Wendland
(1908).] — Kutomateoll. Loimien
kehittäminen luomapuille ja näiltä tukille.
Luomistauti, luomatauti, eläinl.,
tarttuva karjantauti, jossa eläimet
synnyttävät sikiönsä ennen aikojaan. L:n
aiheuttajana on basilli, joka synnyttää
kohdussa pitkällisen katarrin. Luomisen
tapahtuessa tiineysajan ensi puoliskolla
tuskin havaitaan eläimessä minkäänlaisia
oireita, myöhemmissä tapauksissa
oireet ovat miltei samat kuin
synnytyksessä. Synnytys on tav. helppo, mutta
jälkeiset jäävät usein poistumatta,
vasikka on kuollut tai niin heikko, että
kuolee pian, ja sopivan hoidon puutteessa
eläin usein tulee hedelmättömäksi. L.
raivoaa karjassa tav. vuosikausia. L.
todetaan bakteriologisin tai serologisin
keinoin. Taudin torjunta perustuu
eristämiseen, desinfioimiseen ja rokottamiseen
sekä luoneiden eläinten hoitoon.
Toimenpiteet, joihin karjanomistajan on
ryhdyttävä l:n ilmestyessä, on määrätty
asetuksessa, 18/3 1910.
Luonne l. karaktääri,
laajemmassa merkityksessä niiden sielullisten
ominaisuuksien määrätty ryhmä, jotka
antavat yksilölle ikäänkuin oman leiman
ja erottavat hänet muista yksilöistä;
ahtaammassa merkityksessä niiden
taipumusten tai erityisesti niiden
tahdonsuuntien ryhmä, jotka yksilössä ovat
muodostuneet kiinteiksi ja pysyviksi.
Viimeksimainitussa merkityksessä l:n
varsinaisena tunnusmerkkinä on tahdon
päättäväisyys, lujuus ja johdonmukaisuus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
