Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmansota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sotilasta. Elintarvepula oli Saksassa ja
vars. Itävalta-Unkarissa vaikea.
Kaksoismonarkian slaavit, etenkin
tšekkiläiset, olivat epäluotettavia
karkaillen ja antautuen vangiksi. Sisäinen
rintama Saksassakin alkoi horjua. N. s.
enemmistöpuolueet (vastustuspuolueet)
hyväksyivät 1917 päätöslauselman, jossa
selitettiin valtiopäivien tavoittelevan
sovintorauhaa ilman aluevaltauksia.
Riippumattomat sosialistit harjoittivat
vallankumouksellista kiihoitusta,
Ympärysvalloissa luottamus amerikkalaisten
ehtymättömiin voimiin piti pystyssä
voitontahtoa Venäjän kukistumisesta
huolimatta.
Sotatoimet Albaaniassa ja Makedoniassa olivat
jatkuneet. Kreikka pysyi ympärysvaltojen
painostuksesta huolimatta virallisesti
puolueettomana, mutta Venizelos ryhtyi
Makedoniassa ominpäin panemaan pystyyn
armeijaa. Makedonia julistautui itsenäiseksi
ja julisti Venizeloksen johdolla sodan 1917.
Kreikan kuningas Konstantinos luopui
kruunusta 1917, ja Kreikka yhtyi
ympärysvaltoihin. Syysk. 1918 tehty hyökkäys
pakotti Bulgaarian antautumaan voittajan
armoille. Aselepo solmittiin syysk. 29 p.
Turkkilaiset olivat keväällä 1918 valloittaneet
takaisin Kaukaasian rintamalla menettämänsä
alueet ja tunkeutuneet Venäjän puolelle rajaa.
Mesopotamian rintamalla he sitävastoin kärsivät
tappiolta menettäen maalisk. 1917 Bagdadin.
Keväällä 1917 englantilaiset tunkeutuivat
Palestiinaan, ja joulukuussa kenraali Allenby
valloitti Jerusalemin. Damaskos ja Aleppo
valloitettiin lokak. 1918. Turkki teki lokak.
30 p. aselevon antautuen sekin ympärysvaltojen
armoille.
Heinäk. 15 p. 1918 saksalaiset tekivät
viimeisen suurrynnistyksensä länsirintamalla,
mutta vastahyökkäys pakotti heidät peräytymään.
Elok. 8 p. alkanut suuri liittolaisten hyökkäys,
jossa m. m. käytettiin apuna lukuisia
tankkiosastoja, oli menestyksellinen alusta
pitäen. Uupuneille saksalaisille ei annettu
levähdysaikaa, vaan pakotettiin heidät
taistelemaan yhtämittaa, Syysk. 28 p. alkoi
meren rannalta Verduniin asti ulottunut
yhdenjaksoinen hyökkäysliike, jonka tarkoituksena
oli työntää saksalaiset Ranskasta ja Belgiasta ja
lopullisesti tuhota heidän armeijansa. Saksalaiset
kärsivät tappion toisensa jälkeen. Rintama kulki
marraskuun alussa Verdunin pohjoispuolelta
Maasia pitkin Charlevilleen, Monsin seuduille
Etelä-Belgiaan ja Belgian halki Brysselin
länsipuolelta Hollannin rajaan. Aselepo marrask.
11 p., jonka ehtojen mukaan Saksan armeijan oli
vetäydyttävä Reinin toiselle puolelle ja luovutettava
suurin osa taisteluvälineistään, lopetti taistelut.
Sitä ennen oli jo vallankumous Saksassa kerinnyt
tapahtua.
Kesäk. 1918 itävaltalaiset tekivät hyökkäyksen
italialaisten asemia vastaan Piave-joella, mutta
hyökkäys epäonnistui. Syyskuussa teki
Itävalta-Unkari rauhantarjouksen, mutta
se hylättiin. Lokak. 23-24 p. italialaiset
pitkin rintamaa lähtivät hyökkäämään eivätkä
kohdanneet juuri minkäänlaista vastarintaa.
Trentino, Görtz, Triest y. m. miehitettiin.
Itävalta-Unkari teki marrask. 2 p. aselevon,
mikä merkitsi täydellistä antautumista. Sitä
ennen Itävalta oli jo hajaantunut useammaksi
valtioksi. Rauhoista ks. sotaakäyneiden
valtioiden historiaa sekä Versailles’n rauha.
Maailmantuska (saks. Weltschmerz), synkkä
mieliala, jonka eräät herkkätuntoiset
kirjailijat, esim. Byron, Heine, ovat
tunnustaneet elämän varjopuolien herättäneen
heissä ja joka kuvastuu heidän teoksistaan.
Filosofiassa pessimismin edustajat koettavat
todistaa, että m. on se yleinen kärsimys, joka
liittyy kalkkeen tajuiseen sielunelämään ja
erittäinkin korkeampaan inhimilliseen pyrkimykseen.
Maailmojen kehitys. Käsityksemme m. k:stä,
kosmogonia, vaikkakin perustuu
tieteellisen tutkimuksen tuloksiin, on
suureksi osaksi arvailua, koska tietomme
fysikaalisista olosuhteista maailmanavaruudessa
ovat hyvin rajoitetut. On kuitenkin ilmeistä,
että meille näkyvät tähdet edustavat eri,
kehitysasteita. Aurinkokunta näyttää saavan
alkunsa erittäin laajalle ulottuvasta,
ohuesta usvamaisesta aineesta, joka
osasiensa keskinäisen vetovoiman ja
lämmönsäteilyn vaikutuksesta kutistuu;
kutistuminen toiselta puolen saa aikaan
lämpötilan nousun. Jos usvan massa on
riittävän suuri (vähintään n. 1/7 Auringon
massasta), niin pintalämpötila kohoaa niin
korkealle, että voimme nähdä sen, ensin
punaisena, sitten keltaisena ja
lopulta valkeana tähtenä (jättiläistähdet).
Lämpötilan nousu saavuttaa maksimiarvoa,
jolloin tähti loistaa sitä valkeammalla valolla,
kuta suurempi sen massa on. Mutta sitten
kutistumisesta aiheutuva lämpötilan nousu ei
enää voi korvata säteilyn aiheuttamaa jäähtymistä,
tähti jäähtyy jälleen keltaiseksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
