Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1285-1286 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmansota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja punaiseksi, yhä pienentyen kooltaan
(kääpiötähdet), kunnes tulee meille
näkymättömäksi. Tässä kehityskulussa on
säteilypaineella tärkeä merkitys; m. m.
se aiheuttaa, että tähti, jonka massa olisi
satoja kertoja Aurinkoa suurempi, hajoaa,
— Miten usvasta erottuu aurinko ja kiertotähdet,
on yksityiskohdissaan epäselvää. Myöskään
ei auringon aineen kokoonpuristuminen näytä
yksin riittävän selittämään tämän
taivaankappaleen lämpö varastojen
pysyväisyyttä; mahdollisesti on ajateltava
aineen osittain muuttuvan lämpöenergiaksi
siihen tapaan kuin radioaktiivisissa ilmiöissä.
Vaikein kysymys koskee m. k:n alkua tai
mahdollista kiertokulkua. Lämpöopin toisen
peruslain, entropialain mukaan ei kiertokulun
pitäisi olla mahdollista. Toiselta puolen
se seikka, että on olemassa kaikilla
eri kehitysasteilla olevia jokseenkin
samansuuruisia aurinkoja, viittaa siihen,
että uusia aurinkokuntia yhä syntyy. Ja
suhteellisuusopin mukaan pitäisi ajan yhtä
hyvin kuin avaruudenkin sulkeutua itseensä
kuten ympyräviiva, — Huomattavina
kosmogonisten kysymysten tutkijoina
mainittakoon Kant, Laplace, Herschel,
Kapteyn, Arrhenius, viime aikoina
erittäinkin Eddington ja Jeans.
[Strömgren, ,,Kaikkeuden tähtitarhat"
(1926); Arrhenius (1907).]

Maakaari, kolmas kaari 1734 v:n laissa.
Se sisältää yksityisoikeudelliset säännökset
maan saannista ja käyttämisestä.

Maakaasu, maasta virtaava kaasuseos,
pääasiallisesti metaania. Käytetään
teknillisiin tarkoituksiin (vuoriöljy-alueilla,
esim. Pittsburgissa Yhdysvalloissa),
kuumennusuuneihin, polttomoottoreihin,
valaistukseen, kalkinpolttoon.

Maakaira, pitkävartinen kairainainen
työase, jolla kalvetaan reikiä maahan sen
geol. tutkimiseksi tai veden,

Maakairoja: 1—2 sylinteri-, 3 lusikka-, 4 kieli-, 5 venttiili-, 6 taltta-, 7 ristikaira, 8 kokonaiskuva kahvoineen.

naftan, hiilen, malmin y. m. etsimiseksi.
Vääntämiseen tai iskemiseen käytetään
kahvaa tai konevoimaa.

Maakalainen, kotimainen vastakohtana
muukalaiselle. Käytetään esim. lähetysalueiden
syntyperäisesti kotimaisista lähetystyöntekijöistä.

Maakamreeri, lääninkamreeri. ks. Lääninhallitus.

Maakansa, viipurilainen maalaisliittolainen
sanomalehti, per. 1910.

Maakarhu ks. Karhut.

Maakauppa. Kaupan harjoittaminen
ulkopuolella kaupunkeja on useimmissa maissa
aikaisemmin ollut kielletty. Ruotsissa ja
Suomessa julistettiin m. luvattomaksi Maunu
Eerikinpojan kaupunkilaissa sekä
Kristofer-kuninkaan maanlaissa v:lta 1442.
M:n periaatteellinen kielto lakkautettiin
vasta 1859, jolloin sallittiin kuvernöörin
luvalla pitää kaupan eräitä tavaroita
paikkakunnilla, jotka olivat vähintään 50
virstan päässä lähimmästä kaupungista tai
kauppalasta, V. 1868 poistettiin kaupan
alalla ero maaseudun ja kaupungin väliltä
ja 31/3 1879 elinkeinoista annetun
asetuksen mukaan ei m:n harjoittamiseen
tarvita enää lupaa, on vain tehtävä
elinkeinoilmoitus. Samoin säätää 27/9 1919
annettu laki elinkeinon harjoittamisen
oikeudesta. — Maakauppiaita oli 1923 7,767.
He ovat kaupunkien kauppiaiden kera yhtyneet
Suomen Vähittäiskauppiasliittoon, jonka
äänenkannattaja on ,,Kauppias" (ilmestyy
v:sta 1921).

Maakauppamaksu, 1879-1924 maakauppiailta
kannettu 100 mk:n vuosimaksu jokaisesta
avonaisesta myyntipaikasta. M:n kanto
lakkautettiin (paitsi Ahvenanmaalla)
lailla 29/11 1924.

Maakauppias ks. Maakauppa.

Maakaupungit ks. Tapuli- ja maakaupungit.

Maakeskinen, geosentrinen (ks. t.).

Maakiinteistöpankki o.-y., Helsingissä,
per. 1917, osakepääoma 4 milj. mk.

Maakiitäjät (Carabidæ), suuri
kovakuoriaisheimo, Suomessa n. 250 lajia.
Elävät tav. maassa, juoksevat nopeasti,
lentävät harvoin, useat aivan
lentokyvyttömiäkin. Petohyönteisiä;
varsinkin suuremmat lajit syövät
tuhohyönteisiä ja niiden toukkia ja
ovat siis hyödyllisiä. Maakiitäjän suku
(Carabus): us. suurehkoja, mustia tai
metallinhohtoisia lajeja, m. m. musta,

Maakiitäjä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>