Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maanparannusaineet-Maanviljelys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Maanparannusaineet, peltomaan fysikaalisia ominaisuuksia
parantavia aineita, kuten suomuta, savi, hiekka, kalkki, kipsi, y. m.
Maanpetos tarkoittaa rikoksia, joiden yhteisenä tunnusmerkkinä
on, että ne kaikki kohdistuvat valtion ulkonaiseen turvallisuuteen,
sen suhteeseen muihin valtioihin ja samalla rikoksentekijän puolelta
ilmaisevat jonkinlaista uskottomuutta l. petollisuutta sitä valtiota
kohtaani, johon hän kuuluu tai jonka vieraanvaraisuutta hän käyttää
hyväkseen. M:ia erotetaan: sotilaallinen ja diplomaattinen
m. ja vielä tehdään ero sodan ja rauhan aikana tehdyn m:n välillä
(Rikoslaki 12:1-8). vrt. Sotapetos ja Valtiopetos.
Maanrauha, yleisen rauhan ja turvallisuuden tila, myös laki
tai sopimus, joka sellaisen säätää. Tunnettu on keisari Maksimilian
I:n 1495 säätämä „ikuinen m." Ruotsin vanhoilla rauhanlaeilla,
joita Birger Jaarli ja Maunu Ladonlukko antoivat, tarkoitettiin
myös yleisen m:n, ylläpitämistä. vrt. Jumalanrauha, Edsöre.
Maanselkä, vedenjakaja Pohjois-Suomessa; erottaa Jäämereen
ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt toisistaan. Koillis-Suomessa
jokaisesta vedenjakajasta käytetty nimitys.
Maan tapa on tuomarin ohje, jollei säädettyä lakia ole
(Oikeudenkäymiskaari 1:11).
Maantie ks. Tiet.
Maantiede, geografia, tutkii nykyistä maapallon
pintaa etupäässä ihmisen ympäristönä. Se jakautuu 2:een päähaaraan:
yleis- ja erikois-m:een. Edellisessä luodaan
vertaileva katsaus koko maapallon oloihin ja ilmiöihin, jälkimmäinen
kuvailee erityisiä maapallon alueita ja koettaa selittää syyt
niiden maant. erikoispiirteisiin. Yleismaantieteen haaroja ovat:
1) fyysillinen m., joka tutkii maanpinnan muotoja ja
muodostumissyitä ja jakautuu geomorfologiaan, hydrografiaan
ja oseanografiaan sekä klimatologiaan,
2) eliö-m. l. biogeografia, joka tutkii maapallon kasvien,
eläinten ja ihmisten levenemistä ja vaikutusta maanpintaan ja sen
mukaisesti jakautuu kasvi-m:een, eläin-m:een ja
antropogeografiaan, ja 3) aputieteenä matemaattinen m.,
joka tarkastelee maapalloa taivaankappaleena ja johon läheisesti
liittyy kartanpiirustusoppi l. kartografia.
Maantieteellinen penikulma, 4:n minuutin pituus ekvaattorilla,
= 7,408 m.
Maantieteelliset seurat ks. Suomen Maantieteellinen Seura.
Maantunnus, puuryhmä, puu, luonnonesine tai rakennelma, joka
ohjaa merenkulkua. M:n vahingoittamisesta tai hävittämisestä on
säädetty rangaistus (Rikoslaki 33:8).
Maanvieremä, maalohkon irtautuminen ympäristöstään ja
suistuminen tai vieriminen vuorenrinnettä, jokilaakson tai
rantapenkeren törmää pitkin. M:n syynä on joko se, että rinteen
suuntaan kalteva kerros vettyy joko pintavesistä tai
pohjaveden pinnan kohoamisesta ja muuttuu päällä olevien
maakerrosten liukupinnaksi, tai myös se, että juoksevan veden
tai aaltojen kulutus kovertaa rantaa altapäin, kunnes törmä luhistuu.
— Suomessa sattuu m:ia useimmiten saviperäisillä jokitörmillä.
Huomatuimpia viimeaikaisia m:iä maassamme ovat olleet Halikon
Vessilän kylän m. toukok. 1919 ja Muolaan Jaarilan kylän m. 1924.
Hyvin yleisiä ovat m:t vuoristoissa, esim. Norjassa, missä
sulava lumi vetyttää savi- y. m. kerroksia.
Maanviljelyksen talousoppi l. yleinen maatalousoppi
käsittelee niitä taloudellisia kysymyksiä, jotka esiintyvät
maatalouden hoidossa, arvioimisessa ja tarkastamisessa. [Sunila,
„Maatalouden liikeoppi" (1921).]
Maanviljelys- ks. myös Maatalous-.
Maanviljelys on laajimmassa merkityksessä elinkeino, jonka
tarkoituksena on tuottaa kasvituotteita pelto-, niitty-, puutarha-
ja metsämaalta, ahtaammassa merkityksessä pelto- ja niittymaiden
hoito ja käyttäminen kasviviljelykseen, käsittäen tällöin
uutisviljelyksen, maanparannuksen, lannoituksen, vuotuisen
muokkauksen, kylvön ja korjuun. Tilalla tarvittavien kasvien
tuotannon, näiden ravinnontarpeen, rikkaruohojen ja kasvitautien
vastustamisen y. m. vuoksi jaetaan tilan pinta-ala kiertoihin ja
nämä lohkoihin, joissa viljellään eri kasveja määrätyssä
järjestyksessä ja joita muokataan tarpeen mukaan syys-, kevät-
ja kesantomuokkauksella. Syysmuokkaus käsittää pintamaan muokkauksen
kamara-auralla tai äkeellä ja kaiken keväällä kylvettävän maan sekä
kesannon kyntämisen; kevätmuokkaus kyntämisen (ellei sitä ole
syksyllä suoritettu) sekä erilaiset äestykset ja jyräämiset;
kesannon muokkauksesta ks. lähemmin Kesanto. — Maamme pinta-alasta
oli v. 1920 viljeltyä maata 2,023,385 ha, josta 4,895 kasvitarhamaata,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
