Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1305-1306 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maanviljelysakatemia-Maanviljelyslyseo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

2,015,175 peltoa ja 3,315 viljeltyä kaskea, luonnonniittyä 580,104
ha, hakamaata 637,970 ha ja metsä- y. m. maata 29,985,731 ha.
— Maamme peltoalasta oli 1924:

syysvehnällä . . .	8,812 ha
kevätvehnällä . . .	6,156 ha
rukiilla . . .	228,306 ha
ohralla . . .	109,945 ha
kauralla . . .	424,541 ha
sekaviljalla . . .	10,129 ha
herneellä, pavulla, virnalla . . .	10,906 ha
perunalla . . .	67,166 ha
rehunauriilla . . .	15,500 ha
muilla juurikasveilla . . .	4,527 ha
pellavalla ja hampulla . . .	5,283 ha
vihantarehulla . . .	15,586 ha
heinällä: siemenenä . . .	18,032 ha
rehuna . . .	851,756 ha
laitumena . . .	121,533 ha
kesannolla . . .	205,726 ha
muuta peltoa . . .	14,265 ha
—————————————
Yhteensä peltoa	2,118,169 ha

Luonnonniittyä oli tällöin 530,027 ha, jolta korjattiin sato
449,231 ha:lta. V:n 1924 sato oli rehu yksiköissä arvioituna
2,514 milj. rehuyksikköä ja rahaksi arvioituna 4,555 milj. mk:n
arvoinen jakautuen seuraavasti:

jyväsato . . .	1,827 milj. mk.
peruna- ja juurikasvisato (naatteineen) . . .	599 milj. mk.
heinä- ja olkisato . . .	2,029 milj. mk.
heinänsiemiensato . . .	95 milj. mk.
pellava- ja hamppusato . . .	5 milj. mk.

[Suninen, „Maanviljelysoppi" (1920); Grotenfelt, ,,Suomalainen
peltokasviviljelys" (1922-24).]

Maanviljelysakatemia. Kuninkaallinen M.
(Lantbruksakademien), maataloustieteellinen oppineiden
seura Ruotsissa, per. 1811, nykyiset säännöt v:lta 1913;
tarkoitus: toiminta tieteen ja kokemuksen nojalla Ruotsin
maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen kehittämiseksi ja
edistämiseksi sekä maanviljelys- ja kalastusmuseon ylläpitäminen.
M. julkaisee „Kungl. Lantbruksakademiens Handlingar och Tidskrift".

Maanviljelysfysiikka, maanviljelykseen sovellettu fysiikka,
käsittelee peltomaan fysikaalisia ominaisuuksia, kuten maaosasten
suuruutta ja muotoa, lämpöjä kosteussuhteita y. m. s. [Rindell (1920).]

Maanviljelyshallitus, Maataloushallitus (ks. t.).

Maanviljelysharjoittelulaitos, perustettu 1908
Maanviljelysseurojen Keskusliiton aloitteesta, siirretty
1917 Maataloushallituksen opetusosaston alaiseksi (Asetus
10/12 1917). M:n tarkoitus on valmistaa tietopuolisten
maanviljelysoppilaitosten oppilaille ja näihin aikoville sekä
tuleville maanviljelijöille tilaisuutta hankkia itselleen
taitoa ja kokemusta käytännöllisessä maanviljelyksessä.
Harjoittelu suoritetaan pääasiallisesti yksityisten omistamilla,
Maataloushallituksen opetusosaston hyväksymillä
harjoittelutiloilla. Tilaa haluttaessa harjoittelutilaksi
on siitä ilmoitettava lähimmän tietopuolisen koulun johtajalle
tai Maataloushallituksen maatalousopetuksen tarkastajalle.
Harjoittelutalolta vaaditaan, että sitä hoidetaan terveitten
maataloudellisten periaatteiden mukaan kannattavaisuutta erityisesti
silmällä pitäen. Välttämätön on myös sellaisen kirjanpidon pitäminen,
että harjoittelija saa siitä riittävän tarkat tiedot muistiinpanojen
tekemistä varten.

Maanviljelysinsinööri, Maataloushallituksen alainen
virkamies, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmia ojitusta,
vesiperäisten maitten kuivatusta, järvien laskemista, jokien
perkaamista, pengerrystä, vesitystä, salaojitusta ja vesijohtoja
varten. M:n tulee myös antaa mainituissa töissä neuvoja sekä
lausuntoja ja johtaa niitä yleisiä ja yksityisiä töitä, jotka
maanmittareina suorittavat maanmittaustoimituksia, ovat
Maataloushallituksen ylivalvonnan alaisia (Asetus m:eistä
29/12 1922; Laki apulaismaatalousinsinöörinvirkojen perustamisesta
29/12 1922; Valtioneuvoston päätös 14/5 1925). — M.-piirejä
on nyk. 6.

Maanviljelyskemia, maanviljelykseen sovellettu kemia,
käsittelee m. m. lannoitteiden ja rehuaineiden y. m. kem.
kokoomusta ja niissä ilmeneviä kem. muutoksia. [Rindell (1920).]

Maanviljelyskemiallinen Laboratorio, virall. Valtion
M. L., Helsingissä, per. 1924; sen tehtävänä on lannoitus- ja
rehuaineiden, maatalous- ja taloustarvikkeiden, maataloustuotteiden
tutkiminen ja tarkastaminen sekä maa-analyysien suorittaminen (Laki
25/1 1924; Asetus 15/2 1924).

Maanviljelyskokoukset. Yleisiä koko Suomea käsittäviä
m:ia on pidetty v:sta 1847 lähtien eri pitkin väliajoin. Myöhemmin
m. on järjestetty yleisten maanviljelysnäyttelyjen yhteyteen.

Maanviljelyslyseo, yliopistoon johtava lyseo, jossa opetetaan
luonnon- ja taloustieteitä enemmän, matematiikkaa ja kieliä vähemmän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>