Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Maitohappo-Maitotalous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
|
Maitopisara vahvasti suurennettuna,
1 täysi-, 2 kuorittua maitoa.
|
M:sta valmistetaan paitsi voita ja juustoa
myös smetanaa l. vuolukermaa, tvorogia l.
rahkapiimää (uunipiimää), kaseiinia,
sterilisoitua ja kondensoitua m:oa,
m.-jauhoa, joghurtia, maitosokeria, kvarkkia.
Maitohappo, siirappimainen, väritön,
hajuton, hyvin hapan, veteen, alkoholiin ja
eetteriin liukeneva neste, muodostaa hyvästi
kiteytyviä, helposti liukenevia suoloja,
laktaatteja. M:oa muodostuu maidon maitosokerista
m.-käymisessä, jonka pääasiallisesti aiheuttaa
m.-bakteeri (Bacterium acidi lactiti).
M:oa tavataan eläinten ja ihmisten mahalaukussa,
suolistossa, lihasnesteessä, kasviksissa, rankissa,
painorehussa y. m. Sitä valmistetaan tehdasmaisesti
sokerinpitoisista liuoksista m.-käymisellä.
M.-bakteereja esiintyy luonnossa yleisesti
karjanlannassa, pelloilla, viljellyissä kasveissa,
rehuissa, kuivikeaineissa, astioissa y. m. M:oa
käytetään maitotaloudessa, terveydenhoidossa ja
teknillisiin tarkoituksiin kuten nahka-,
villanvärjäys- ja tärkkelystehtaissa. [Orla-Jensen,
„Maitotalousbakterioppi" (suomen. 1914); Sandelin,
,,Maidon ja maitotaloustuotteiden bakterioppi" (1919).]
Maitojauhe, maidosta valmistettu tuote,
josta vesi on kuumentamalla poistettu, myydään
kaupassa kuivattuna ja jauhettuna. [Hirvensalo
(1925).]
Maitokuume, poikimahalvaus (ks. t.).
Maitokypsyys, se aste jyvien kypsymisessä,
jolloin vielä ulkopuolisesta vihreän jyvän
siemenvalkuainen on muuttunut maitomaiseksi.
Maitolasi, opaaluasi, maidon
valkea läpikuultava lasi, jossa väriaineena
kaliumfosfaattia tai sinkkioksidia.
Maitomerkit, ne lypsyeläimen ulkonaiset
merkit, joista on yritetty arvostella sen
tuotantokykyä: utaret, maito-, suonet, maitoreiät
ja maitopeili.
Maitomittari, butyrometri (ks. t.).
Maitopeili, lypsyeläimen n. s. maitomerkkejä,
utarien takapuolen ja hävyn välinen ruumiin pinta,
jossa karvat ovat hienot ja niiden kasvusuunta
ylöspäinen. vrt. Maitomerkit.
Maitopisara. Tätä nimeä käyttävät yhdistykset,
jotka hankkivat maitoa ja hoitoa pienille lapsille,
pääasiassa niiden ensim. elinvuotena. Helsingissä on
M:lla 4 asemaa, hoidokkeja. 355 (1925); vastaavia
yhdistyksiä toimii us. maaseutukaupungeissa.
Yhdistykset saavat suuren osan tuloistaan n. s.
vappukukan myynnistä. Suomen ensim. M.-asema
avattiin 1904.
Maitopuu l. lehmäpuu (Galactodendron
utile), Venezuelasta kotoisin oleva puu, jonka
rungosta vuotava maidonvärinen, hyvänmakuinen
maitiaisneste on hyvin ravitsevaa.
Maitorauhaset, vain nisäkkäillä olevat
ihorauhaset, jotka erittävät maitoa (ks. t.).
Niiden lukumäärä on eri imettäväisillä erilainen
riippuen poikasten lukumäärästä. Rauhasesta
johtavat ulos pienet maitotiehyet, jotka aukeavat
kekomaisen kohoutuman, nännin, päähän.
Maitorupi, rintalasten päässä ja kasvoissa
esiintyvä ihottuma, jossa paksuja kellanharmaita
rupia, — Maitosieni, rouskusienistä
(Lactarius) käytetty nimitys. — Maitosokeri,
laktoosi, aineksena maidoissa (3-6 %).
Kovia, valkoisia, makeahkoja kiteitä, jotka
vaikeahkosti liukenevat veteen. — Käytetään
lisäyksenä lehmänmaitoon pikkulasten ravinnoksi.
Maitotalous, maatalouden tärkeimpiä haaroja,
on viime vuosikymmeninä, kehityttyään järkiperäiseksi
ja laajaksi, yhä täydellisemmin erikoistumassa
varsinaisesta maataloudesta ja muodostumassa aivan
omalaatuiseksi tehdasteollisuudeksi. Järkiperäinen
m. tarkoittaa runsaslypsyisen karjan antimien
mahdollisimman kannattavaa käyttöä, joka saavutetaan
joko maitoa myymällä tai siitä tuotteita, voita,
juustoa y. m. valmistamalla, sekä m:n sivutuotteiden,
kuoritun maidon, heran j. n. e., tarkoituksenmukaisella
jalostamisella. vrt. Meijeriliike. [Grotenfelt,
„Tietoja Suomen maitotalouden kehityksestä" (1906) ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0748.html